”Yrittäjät ovat se väkevä hevonen, joka vetää kansakunnan hyvinvointia” – lue Kuntoutusyrittäjät 50 -tilaisuuden juhlapuhe!

Hyvät ystävät, arvoisat juhlavieraat,

haluan ensiksi onnitella lämpimästi Kuntoutusyrittäjiä sen 50-vuotisen matkan ansiosta ja ansioista. Se työ, jota Kuntoutusyrittäjät monine edeltäjineen on tehnyt suomalaisen yrittäjyyden hyväksi 50 vuoden aikana, on hyvin arvokasta.
Sen arvoa korostaa teidän työnne merkitys. Kuntoutusyrittäjien jäsenet ovat keskeisessä roolissa suomalaisten hyvinvoinnin rakentamisessa. Sivistysvaltio huolehtii meistä, kun tarvitsemme tukea ja apua. Te teette tätä työtä. Se on lähimmäisen rakkautta, huolenpitoa ja hyvän elämän mahdollistamista. Iso kiitos työstänne.
Haluan myös kiittää Kuntoutusyrittäjiä hyvästä yhteistyöstä. Kuntoutusyrittäjät on ollut Suomen Yrittäjien tärkeä toimialajärjestö vuodesta 2006. Teemme hyvää yhteistyötä. Se auttaa meitä, ja toivottavasti me voimme työllämme auttaa teitä. Yhdessä olemme vahvempia.

Hyvät kuulijat,

olemme koolla erityisellä hetkellä. Eurooppa on sodan keskellä. Sen jälki näkyy – kuten aiempienkin sotien – paitsi valtioiden myös paikkakuntien ja perheiden ja yksilöiden kohtaloissa. On selvää, että Ukrainan sodan jäljet vaikuttavat pitkään, kun alueelle joskus rauha – tavalla tai toisella – syntyy. Nyt tosin näyttää siltä, että Ukrainan sodasta voi tulla niin sanottu ”jäätynyt konflikti”, joka voi kestää pitkään. Moni sodan uhri tarvitsee apua, myös teiltä.

Me näemme Ukrainan sodan jälkiä jo nyt omassa ympäristössämme. Suomessa on paljon ukrainalaisia pakolaisia. Moni on traumatisoitunut, moni seuraa surulla kotimaansa ja perheidensä kärsimyksiä. Sota on muuttanut myös maamme asemaa. Suomi on hyökkäyksen vuoksi liittymässä puolustusliitto Natoon. Se on tärkeää niin Suomen vakaudelle kuin suomalaisille yrityksille. Vapaus ja vakaus ovat yritystoiminnan tärkeimpiä kulmakiviä.

Näemme sodan jäljet laajalti myös taloudessa. Maksamme sodan hintaa polttoainepumpuilla, energialaskuissa ja kaupoissa. Tilanne on monelle yrittäjälle haastava: jotta pysyy hengissä, kohoavia kustannuksia on siirrettävä hintoihin tai leikattava kuluja, mikä ei ole helppoa. Nyt testataan hinnoitteluvoimaa ja yrittäjän uskallusta.

Eniten kärsivät kuitenkin ukrainalaiset. Haluamme heitä tukea. On syytä toivoa, että sotaväsymys ei voita ja länsimaat jatkavat Ukrainan aseellista tukemista. Venäjän pysäyttäminen ei ole tärkeää vain Ukrainalle, vaan koko vapaalle maailmalle.

Kun olemme kriisin keskellä, perusasiat korostuvat. Olemme saaneet karvaan muistutuksen puolustuskyvyn merkityksestä. Olemme saaneet myös opetuksen siitä, että terve talous on keskeinen osa turvallisuutta. Tämä oppi valitettavasti ei ole syöpynyt tajuntaamme samalla tavalla kuin puolustuskyvyn merkitys.

Valitettavasti Suomen talous ei ole rakenteiltaan terve, eikä parempaa ole näköpiirissä. Kasvumme on OECD-maiden hitainta, velkaannumme vauhdilla, meillä on liian alhainen työllisyys ja liikaa väkeä työvoiman ulkopuolella. Meillä on ilmastokriisin ohella kavalasti etenevä talouskriisi, johon pitäisi tarttua määrätietoisesti eikä kiertää totuutta kuin kissa kuumaa puuroa.

Jotta saamme tervehdytettyä Suomen taloutta, meidän täytyy purkaa sitä sosialismin kudelmaa, jota vähän kerrallaan olemme rakentaneet. Meidän pitää alkaa uskomaan taas markkinatalouteen, joka on nostanut maailmalla viimeisen vuosisadan aikana satoja miljoonia köyhyydestä. Se on tärkeää myös ajankohtaisen hoivakriisin ratkaisemiseksi.

Joku voi miettiä, mikä on sosialismin ja markkinatalouden ero. Sen kiteytti aikanaan puolalainen kauppias Adam Novak, joka piti lihakauppaa sekä markkinatalouden että sosialismin aikana. Markkinatalouden aikana kaupan ulkopuolella luki isoin kirjaimin Adam Novak, ja sisällä oli lihaa, kinkkua ja kalkkunoita. Kommunismin aikana ulkona luki isolla Lihaa, ja sisällä oli vain Adam Novak.

Olemme pitkään ajatelleet, että markkinataloutta haastetaan ulkopuolelta, kommunismin ja totalitarismin voimin. Markkinataloutta haastetaan kuitenkin myös sisältä: oman yhteiskuntamme voimin. Julkinen sektori paisuu, se hoitaa yhä enemmän asioita, jotka hoituisivat myös yritysten voimin, verotaakka kasvaa, uutta säätelyä tulee ovista ja ikkunoista. Moni laki lisää yrittäjän ja työnantajan kuormaa. Kuvittelemme, että yrittäjällä on joku taikajuoma kuin gallialaisella kylällä, kun hän kamppailee jatkuvasti paisuvaa hallinnollista taakkaa vastaan.

Tämä näkyy myös Kuntoutusyrittäjien historiassa. Yksityiset yritykset ja yrittäjät ovat usein joutuneet taistelemaan elintilastaan ja oikeudestaan toimia sekä tietenkin rahoituksesta.

Toteutamme myös sote-uudistusta tavalla, jossa ei ole ymmärretty yksityisten yritysten potentiaalia, osaamista ja vahvaa halua auttaa suomalaisia. Uudistus ei onnistu, jos yrityksiä ja järjestöjä ei valjasteta monituottajamallin ja palveluseteleiden avulla tuottamaan sote-palveluita laajassa mitassa. Asia on yhteinen ja hyvä yhteistyö aivan välttämätöntä.

Ajan kuva on se, että ministeri paheksuu yritystä, joka mainostaa palveluitaan. Unohtuu, että markkinataloudessa yritysten kuuluu kilpailla asiakkaista. Ilman kilpailua toiminta ei kehity. Terveysministerin pitäisi vinoilun sijaan iloita siitä, että joku yritys tarjoaa niitä palveluita, joita julkisen sektorin on vaikea tarjota. Eikö olennaista ole se, että ihmiset saavat hoitoa eivätkä kuole jonoihin, eikä se, että hoidon antaa julkinen sektori?

Hyvät ystävät,

toiseksi meidän pitää lopettaa jatkuva velkaantuminen. Julkisyhteisömme ovat ottaneet viime vuosina lisävelkaa noin 50 miljardia euroa. Ensi vuonnakin otamme velkaa yli kuusi miljardia. Julkinen velkamme kasvaa näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa joka vuosi.

Tämä on vakava asia, johon pitää saada muutos – varsinkin, kun korot nousevat ja entistä suurempi osa julkisista varoista menee korkokuluihin, ensi vuonnakin 1,3 miljardia. Emme voi vuositolkulla vain ottaa lisää velkaa ja elää lastemme kustannuksella.

Pitää vahvistaa kestävää kasvua, jotta emme jätä jälkipolville talouden osalta kelvotonta perintöä, mutta myös leikata menoja ja keventää veroja, jotta työtä kannattaa tehdä. Suomen velkaantuminen huolestuttaa yrittäjiä laajalti, koska he tietävät, että lasku lankeaa lopulta yrityksille. Huoli leikkaa investointeja.

Kolmanneksi tarvitaan työväkeä. Työvoimapula vain pahenee, kun yhä useampi on eläkkeellä ja lapsia syntyy vähemmän. Työvoimapula koskee monia aloja – ja erityisellä voimalla hoiva-alaa. On paljon avoimia työpaikkoja mutta myös kasvava pitkäaikaistyöttömyys ja yli 300 000 työikäistä työvoiman ulkopuolella – ei työllisinä eikä työttöminä. Näin käy, kun maksaa liikaa siitä, kun ei tee työtä, ja verottaa liikaa siitä, että tekee työtä.

Tarvitaan työhön kannustavia sosiaaliturvareformeja ja työkykyä vahvistavia toimia. Pitää muistaa, että jokainen meistä on hyvä jossain. Siksi on tärkeää, että arvioimme työkykyä enemmän työtehtäviä vasten, ja etsimme yhdessä kaikille mahdollisuuksia osallistua tämän yhteiskunnan rakentamiseen. Osallisuuden kokemus luo hyvinvointia.

Hyvät juhlavieraat,

Kuntoutusyrittäjien ensimmäinen edeltäjä Suomen Fysikaalisten Hoitolaitosten Liitto ry perustettiin 28.8.1972, vähän Münchenin menestysolympialaisten jälkeen. Liiton kutsumanimeksi vakiintui myöhemmin Fysi. Liitto lähti heti alusta puolustamaan alan etuja, kouluttamaan jäseniään ja vaikuttamaan asioihin.

50 vuoden aikana on tapahtunut paljon. Nimet ovat muuttuneet, toiminta on laajentunut ja monipuolistunut, jäsenpohja on vahvistunut ja muuttunut. Osa tekemisestä on jouduttu lopettamaan – kuten hinnoittelun ohjaaminen, samalla on tullut paljon uutta. Olennaista on ollut vuoropuhelu päättäjien kanssa ja vaikuttaminen julkiseen rahoitukseen ja säätelyyn, ja aina oman elintilan ja yrittäjyyden puolustaminen.

Kun katsomme tänään alan tilannetta, voimme sanoa, että Kuntoutusyrittäjien ja sen edeltäjien työ on kantanut hedelmää. Alan yritysten menestys ei ole tietenkään vain yhdistyksen ansio vaan ennen muuta alan yrittäjien ansio.

Työ jatkuu. On tärkeä muistaa, että yrittäjyyden edistäminen ei ole työtä vain yrittäjien hyväksi vaan se on koko isänmaan rakentamista. Jos Suomi on hyvä paikka yrittää, se hyödyttää kaikkia. Hyvinvointi ja kyky huolehtia kaikista syntyy vain sitä kautta, että on menestyviä yrityksiä, jotka uskaltavat työllistää ja investoida.

Hyvät ystävät,

Britannian legendaarinen pääministeri Winston Churchill kiteytti yritysten merkityksen tavalla, jota on hyvä lainata. ”Jotkut näkevät yksityisen yrityksen saalistavana tiikerinä, joka pitää ampua. Toiset näkevät sen lehmänä, jota pitää lypsää. Vain kourallinen ymmärtää, mikä se oikeasti on: väkevä hevonen, joka vetää koko vaunun.”

Näin se on. Yrittäjät ovat se väkevä hevonen, joka vetää kansakunnan hyvinvointia. Hyvinvointi on syntynyt sitä kautta, että on riskinottoon kykeneviä yrittäjiä, jotka investoivat, luovat työpaikkoja, maksavat palkkaa ja luovat mahdollisuuksia verotuloille ja julkisen sektorin toiminnalle sekä koko kansakunnan hyvinvoinnille.

Yrittäjyyden arvostusta on vahvistanut työ, jota yrittäjäliikkeen aktiivit ovat tehneet vuosikymmeniä vapaan yhteiskunnan ja yrittäjyyden hyväksi. Haluan kiittää teitä kaikkia työstänne. Erityisesti kiitän sinua, joka olet antanut aikaasi yrittäjäjärjestön luottamustehtävissä. Sillä on ollut ja on vastakin suuri merkitys. Lämmin kiitos.

Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät ry