helmikuu 23, 2021 |

Lausunto Kustannustuki 3:sta

Suomen Kuntoutusyrittäjät ry

Lausunto

23.02.2021

Asia:  VN/2629/2021

Lausuntopyyntö yritysten määräaikaista kustannustukea koskevan lain (508/2020) muuttamisesta

 

  1. Tukikaudeksi esitetään 1.11.2020-28.2.2021. Pidättekö neljän kuukauden tukikautta sopivana ajanjaksona, ottaen huomioon että vertailukausi on 1.11.2019-29.2.2020?

Kuntoutusyrittäjät:

Vertailukausi on Kuntoutusyrittäjille asianmukainen.

  1. Toimialarajaus esitetään pidettäväksi ennallaan, mutta valtiokonttori voi myöntää tukea harkinnanvaraisesti yritykselle, jonka liikevaihto on laskenut Covid-pandemiaan liittyvistä syistä. Pidättekö toimialarajauksen säilyttämistä hyvänä, ottaen huomioon että asetuksessa määriteltyjen toimialojen ulkopuoliset yritykset voivat hakea tukea myös?

Kuntoutusyrittäjät:

On hyvä asia, että toimialarajauksesta voidaan poiketa hakemuksessa. Yrityskohtaiset olosuhteet Covid-pandemiassa voivat myös toimialan sisällä poiketa paljonkin.

  1. Tuen saamisen edellytyksenä on, että yrityksen liikevaihto on laskenut 30 % vertailukauteen verrattuna. Onko 30 prosenttia sopiva tuen määräytymisen edellytyksenä?

Kuntoutusyrittäjät:

Tuen laajemman käyttökelpoisuuden vuoksi yrityksen liikevaihdon laskun rajan olisi syytä olla alempana. Ehdotetun tukikauden aikana koronaviruspandemian tilanne on muuttunut koko Suomen alue huomioiden paljon, ja tukikauden alussa yritykset ovat saattaneet vielä tuottaa aiemmin “rästiin” jäänyttä palvelua, jolloin neljän kuukauden liikevaihdon laskeminen ei välttämättä yllä 30 prosenttiin. Liiketoiminnan kannattavuus on kuitenkin monilla heikentynyt niin paljon, että tuelle on kova tarve.

  1. Tuen enimmäismääräksi ehdotetaan 1 000 000 euroa. Onko enimmäismäärän taso mielestänne riittävä?

Kuntoutusyrittäjät:

5.Joustamattomat kustannukset

Valtiokonttori voi hyväksyä joustamattomat kulut yrityksen ilmoituksen mukaan ja joustamattomien kulujen määritelmää tarkennettaisiin esityksessä ja perusteluissa. Onko joustamattomien kulujen määritelmä riittävä ja kattaako se riittävässä määrin yrityksille syntyneitä joustamattomia kustannuksia?

Kuntoutusyrittäjät:

Joustamattomiin kuluihin on syytä lisätä myös toimialakohtaiset viranomaismaksut, kuten lupa- ja valvontamaksut. Osa tällaisista maksuista erääntyy vuodenvaihteessa.

  1. Kustannustuen laskentakaava

Kustannustuki lasketaan laissa määritellyllä laskentakaavalla. Jos laskentakaavalla määritelty tuen määrä jää alle 2000 euron, esitetään, että kustannustukena maksetaan 2000 euroa, edellyttäen että yrityksen kulut tukikaudella ovat yli 2000 euroa ja että yritys täyttää muut tuen edellytykset. Muutoksen tavoitteena on kohdentaa tukea entistä paremmin pieniin yrityksiin, ml. yksinyrittäjät, jotka aiemmilla tukikausilla ovat jääneet tuen ulkopuolelle, koska tuen määrä on jäänyt alle määritellyn alarajan. Ministeriö pyytää näkemystänne erityisesti siitä, näettekö tuen tällä tavalla kohdentuvan paremmin pienille yrityksille ja yksinyrittäjille.

Kuntoutusyrittäjät:

2000 euron kuluraja täyttynee, mikäli yrityksellä on esimerkiksi otettu vuokralle toimitila. Toimitilattomien yksinyrittäjien osalta kulujen saanti voi olla epävarmaa. Yksinyrittäjille aiemmin maksetun 2000 euron korvauksen edellytyksenä ei ollut kulujen kasvaminen. Suurin kuluerä yksinyrittäjälle on tyypillisesti yrittäjä itse, mutta omaa palkkaa tai tyäpanosta ei kustannustuen perusteeksi ole hyväksytty, vaikka yksinyrittäjän kannalta omaa toimintaa on käytännössä mahdotonta korvata.

Kustannustukiesitys on hyvä ja kannatettava jatko aiemmille kustannustuille. Erityisesti yksityisellä kuntoutuksen toimialalla on kuitenkin edelleen ongelmana toiminnan heikentynyt kannattavuus, kun henkilökuntaa joudutaan pitämään työstä poissa korona-altistusten, karanteenien ja vaarattomiksi osoittautuneiden oireidenkin vuoksi. Tällöin työstä pois joutuva henkilö joudutaan korvaamaan toisella työntekijällä, josta aiheutuu kuluja. Työnantaja saattaa olla myös palkanmaksuvelvollinen sivuun siirtämästään henkilöstä, ellei tätä ole samalla määrätty tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin, jolloin hän on oikeutettu tartuntatautipäivärahaan. Esitämmekin, että seuraavana koronahaittojen torjuntakeinona valmistettaan erityinen korvaustyökalu, jolla kompensoidaan kasvaneista henkilöstökuluista aiheutuvia kuluja – riippumatta onko liikevaihto laskenut. Poissaolot ovat varotoimia, jotka THL on asettanut kaikille sote-ammattilaisille.

Kuntoutusyrittäjät ry esittää kannattavuuden parantamiseksi perustettavaa uutta tukimuotoa, jolla korona-altistuksen vuoksi työstä sivuun siirrettyjen työntekijöiden palkka korvattaisiin osin tai kokonaan 3.12.2020.

Kuntoutusyrittäjien tiedote korvaustyökalusta 3.12.2020

Grekin Satu

Saarinen Juhani

Suomen Kuntoutusyrittäjät ry