tammikuu 25, 2022 |

Sote-tehtävien rokotusvelvollisuus voimaan 1.2.2022

Päivitetty 27.1.2022 klo 15.12: Lisätty kappale henkilötietojen (rokotetietojen) käsittelystä suhteessa ulkopuolisiin toimijoihin.

Päivitetty 25.1.2022 klo 14.45: Lisätty kappale THL:n suosituksista tartuntatautilain 48 a §:n liittyen.

Päivitetty 11.1.2022 klo 11.48: Riittävä suoja on alle 6 kk sitten sairastettu tauti (myös ilman yhtäkään rokotetta)

Päivitetty 31.12.2021 klo 14.29: Muutettu lain voimaantulo ja sisältöä.

Päivitetty 29.12. klo 14.49: lisätty kysymyksiä ja vastauksia loppuun.

Päivitys 27.1.2022: Työntekijöiden rokotussuojasta on kiinnostuttu laajalti – tietoja ei ole kuitenkaan syytä luovuttaa

Kuntoutusyrittäjien jäsenyrityksiä on lähestytty laajalti ulkopuolisista sote-organisaatioista määräaikaiseen tartuntatautilain 48 a §:n liittyen. Toisinaan jäsenyrityksiltä tai näiden henkilökunnalta on pyydetty jopa terveystietoja, eli tietoja näiden mahdollisesti saamista rokotuksista.

Käsityksemme mukaan työnantaja ei voi luovuttaa työntekijöidensä terveystietoja, kuten rokotetietoja, ulkopuolisille. Oikeutta tietojen luovuttamiseen ei ole, vaikka sopimuksissa olisi tätä asiaa nimenomaisesti koskeva maininta.

Kuntoutusyrittäjät lähestyi asiassa yhteistyössä Suomen Fysioterapeuttien kanssa tietosuojavaltuutetun toimistoa. Tietosuojavaltuutetun toimisto ei ottanut asiaan suoraa kantaa, jotta ei olisi antanut sen avulla rekisterinpitäjiä sitovaa ennakkoneuvontaa, mutta vastauksen antanut ylitarkastaja muistutti työntekijöiden yksityisyyden suojasta annetun lainsäädännön merkityksestä sekä terveystietojen kuulumisesta EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen erityisiin henkilötietoryhmiin, joiden käsittelyperuste tulee voida virheettömästi osoittaa.

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä säätää, että työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijöiden terveystietoja niissä tilanteissa ja siinä laajuudessa, kuin kyseisessä laissa tai muualla laissa erikseen säädetään. Työntekijöiden henkilötietojen luovuttamisesta ulkopuoliselle yhteistyötaholle ei ole tällaista erillistä määräystä. Näin ollen työntekijöiden rokotetietojen luovuttaminen ulkopuolisille vaikuttaisi olevan kiellettyä.

Samalla tavalla kiellettyä vaikuttaisi olevan ulkopuolisten työntekijöiden tai vierailijoiden rokotesuojan tai covid-19 -suojan edellyttämien tietojen kerääminen mihin tahansa henkilörekisteriin. Ulkopuolisten tiloissa kävijöiden tai vierailijoiden rokotetietoja ei siis saa tiedustella, ellei se perustu koronapassin käyttöön.

Tässä kohdin on syytä huomauttaa myös, että voimassa olevan tartuntatautilain mukaisesti EU:n digitaalista koronatodistusta (eli ns. koronapassia) saa kysyä vain asiakkailta yrityksen toimintaan osallistuvilta tai yleisöltä, jos lain muutkin edellytykset täyttyvät. Työntekijöiltä tai työhön tulijoilta ei koronatodistuksen esittämistä voi tällä perusteella pyytää, eikä koronatodistuksen olemassaolosta saa myöskään pitää rekisteriä.

Päivitys 25.11.2022: THL:n suositukset ja linkki suosituksiin

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on avannut määräaikaisesta tartuntatautilain 48 a §:stä erillisen ohjesivun. Sivuilla on otettu kantaa suositeltavaan rokotesuojaan.

THL:n suositukset ohessa:

Covid-19-taudin vakaville seurauksille alttiiden parissa työskentelevällä tulisi olla

  • Kaksi rokoteannosta ja suosituksenmukainen tehosteannos 
  • Sairastettu covid-19-tauti ja kaksi rokoteannosta
  • Alle kuuden kuukauden sisällä sairastettu, laboratoriovarmistettu covid-19-tauti 
  • Työntekijältä, joka ei lääketieteellisistä syistä voi rokotteita ottaa: ennen työvuoroon saapumista enintään 72 tuntia aikaisemmin otetun covid-19 –testin negatiivinen tulos.  

THL suosittelee kolmansia koronarokoteannoksia kaikille 18 vuotta täyttäneille nykyisessä omikronepidemiatilanteessa.

THL:n suositusten oikeudellinen sitovuus ei ole tiedossa. Lakiin on kirjattu edellytykseksi, että työntekijältä tulee odottaa rokotuksen tai sairastetun taudin antamaa suojaa riskiryhmien parissa työskenneltäessä. Viranomaisilta, kuten Sosiaali- ja terveysministeriöltä odotetaan lisätietoja. Siihen asti vaikuttaisi siltä, että on työnantajan ratkaistavissa, edellytetäänkö riskiryhmien kanssa työskenteleviltä kahta vai kolmea rokoteannosta. Ilman rokotetta tai taudin antamaa suojaa ei riskiryhmien kanssa saa kuitenkaan työskennellä 1.2.2022 alkaen, jos toimintaan liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kattavat koronavirusrokotukset tai sairastetun taudin antama suoja suojaamaan potilaita ja asiakkaita

Tartuntatautilain uusi 48 A § on voimassa 1.1.2022 – 31.12.2022 välisen ajan. Työnantaja saa 1.1.2022 alkaen kysyä työntekijöiltä lain edellyttämiä rokotus- ja terveystietoja ja kirjata ne ylös. 1.2.2022 alkaen riskiryhmien kanssa ei saa työskennellä kuin rokotettu tai taudin suojaama sote-alan työntekijä, jäljempänä mainituin tarkennuksin ja poikkeuksin.

1.2.2022 alkaen sote-henkilöstöllä on oltava riskiryhmien kanssa työskenneltäessä rokotteen tai rokotteen ja sairastetun taudin aiheuttama suoja

Lain mukaan työnantaja voi vain erityisestä syystä käyttää covid-19 taudille vakavasti alttiiden asiakkaiden ja potilaiden kanssa työskentelyyn henkilöä, jolla ei ole riittävää suojaa covid-19-tautia vastaan. Työnantaja saisi vain erityisestä syystä käyttää suojaamatonta henkilökuntaa työskentelyyn riskiryhmien kanssa.

Määräys koskee tiloja ja toimenpiteitä, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille. Määräys koskee kaikkea työsuhteista henkilökuntaa.

Kriteereitä on siis kaksi:

A) Kyse on sosiaali- tai terveydenhuollon tehtävästä

B) Siihen liittyy riskiryhmäläisten tartuntariski

Lain voimaan tultua alkaa 30 päivän siirtymäaika, jonka kuluessa rokotuskattavuus tulee selvittää tai viimeistään rokottautuminen aloittaa, jotta esteitä työnteolle ei tulisi. Työnantajalla on heti lain voimaan tultua oikeus käsitellä työntekijän koronarokotetietoja tai sairaustietoja siltä osin, kuin se on tarpeellista rokotteen tai sairastetun covid-19 taudin antaman suojan olemassaolon selvittämiseksi.

Jos rokotteen ottamiselle on lääketieteellinen este, on vaihtoehtona covid-19 testi

Jos terapeutilla olisi lääketieteellinen syy sille, ettei voisi ottaa covid-19-rokotetta, voisi hän esityksen mukaan työskennellä osoittamalla aina enintään 72 tuntia aikaisemmin otetun covid-19-testin negatiivisen tuloksen.

Jos taudin tai rokotteen antamaa suojaa ei ole, ei työnantajalla ole myöskään palkanmaksuvelvollisuutta

Jos työntekijä ei täytä laissa säädettyjä edellytyksiä, työnantajan on ensisijaisesti tarjottava työntekijälle muuta työsopimuksen mukaista työtä tai jos tällaista ei ole tarjolla, muuta työntekijälle sopivaa työtä.

Jos sopivaa työtä ei ole tarjolla tai työntekijä ei suostu sitä vastaanottamaan, työnantajalla ei olisi palkanmaksuvelvollisuutta työnteon estymisen ajalta, ellei toisin ole sovittu. Yleensä työsopimuksissa ei ole tällaisista asioista sovittu toisin.

Työntekijän lomauttaminen ei ole tarpeellista, eikä se työntekijästä johtuvasta syystä olisi välttämättä mahdollistakaan.

Ketkä ovat riskiryhmiä, joiden kanssa voidaan työskennellä vain taudilta suojattuna?

Vakaville tautimuodoille alttiita asiakas ja potilasryhmiä olisivat esimerkiksi ikääntyneet sekä henkilöt, joilla olisi vakavalle covid19taudille erittäin voimakkaasti altistavia perussairauksia. Tällaisia erityisen voimakkaasti covid19taudille altistavia perussairauksia olisivat esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottaman lääketieteelliseen riskinarvioon perustuvan listauksen ryhmään 1 ja 2 kuuluvat henkilöt.

Riskiryhmät 1 ja 2 löytyvät THL:n sivuilta tästä linkistä.

Hallituksen esityksessä asiaa on kuvattu näin:

On huomattava, että ainoastaan ammattinimikkeen perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä siitä, työskenteleekö henkilö lakimuutoksen tarkoittamassa lähikontaktissa riskiryhmään kuuluvien potilaiden tai asiakkaiden kanssa. Tietyllä ammattinimikkeellä toimiva henkilö voi toimia hyvin erilaisissa tehtävissä toimintayksikön luonteesta riippuen ja hyvin erilaisten asiakkaiden ja potilaiden parissa. Käytännössä riskiryhmiin kuuluvia asiakkaita ja potilaita voidaan hoitaa lähikontaktissa missä tahansa sosiaali- ja terveydenhuollon yksikössä. Voidaan kuitenkin erottaa ainakin eräitä yksiköitä, joissa asiakkaat ja potilaat ovat ehdotuksessa tarkoitetulla tavalla lääketieteellisesti arvioiden covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiita ja joiden hoito yleisesti ottaen tapahtuu lähikontaktissa. Näitä yksiköitä olisivat esimerkiksi vanhustenhuollon asumispalveluyksiköt, teho-osastot, elinsiirto- ja syöpäosastot sekä ensihoito. Myös säännöskohtaisissa perusteluissa on kuvattu asiaa palvelukohtaisesti. Työnantajan tulee siten tapauskohtaisesti arvioida, onko kyseisessä toimintayksikössä sellaisia tehtäviä, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille. Toimi täydentää toimintayksiköissä jo nyt tehtävää tarpeellisten torjuntatoimien ja riskien arviointia.

Säännöskohtaisissa perusteluissa asiaa on kuvattu näin:

Covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiita asiakas- ja potilasryhmiä olisivat esimerkiksi ikääntyneet sekä henkilöt, joilla olisi vakavalle covid-19-taudille erittäin voimakkaasti altistavia perussairauksia. Tällaisia erityisen voimakkaasti covid-19-taudille altistavia perussairauksia olisivat esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottaman lääketieteelliseen riskinarvioon perustuvan listauksen ryhmään 1 ja 2 kuuluvat henkilöt

Miten työnantajan tulee toimia, kun laki astuu voimaan?

1.Selvitä yrityksen toimintaan liittyvät työt, joissa on riskiryhmiin liittyvä tartuntariski.

Selvitä sen jälkeen riskiryhmien kanssa työskentelevien työntekijöiden lain edellyttämä suoja covid-19  -tautia vastaan kysymällä asiasta työntekijältä. Selvitys tulisi sosiaali- ja terveysvaliokunnan näkemyksen mukaan toteuttaa pyytämällä nähtäväksi työntekijöiden koronatodistus tai muu kirjallinen luotettava selvitys.

Riittävänä suojana pidetään hallituksen esityksen kirjoittamishetkellä kahta rokotusta tai puolen vuoden sisään sairastettua covid-19 -tautia (päivitetty 11.1.2022, oli aiemmin 1 rokote + sairastettu). Työnantajan on kirjattava ylös työntekijän antamat asian edellyttämät tiedot. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaan rekisteröidyllä, eli työntekijällä ei ole oikeutta vastustaa tällaista merkintää EU:n tietosuoja-asetuksen perusteella.

Kirjaa ylös riskiryhmien kanssa työskentelevistä työntekijöistä seuraavat tiedot:

– Työntekijän nimi, henkilötunnus
– Työntekijän saamat koronarokotteet
– Työntekijän mahdollisesti 6 kk sisällä sairastama covid-19
– Kopio lääkärintodistuksesta, jos henkilö ei voi lääketieteellisestä syystä ottaa koronarokotetta. (Tämän lisäksi tarvitaan 72 h kerrallaan voimassa oleva testitulos, joka olisi myös tallennettava.)
– Tiedot on säilytettävä niin kauan kuin ne ovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevan valvonnan toteuttamiseksi, kuitenkin enintään kolme vuotta siitä, kun henkilön soveltuvuutta koskeva arviointi on tehty.

2. Palvelun tilaajalla ei ole oikeutta eikä velvollisuutta pyytää nähtäväksi alihankkijan tai tämän työntekijän terveystietoja muutetunkaan lain perusteella. Alihankkijalta tai sopimuskumppanilta voidaan kuitenkin sopimusehtojen perusteella vaatia lain noudattamista. Sopimuskumppanilta voi myös kysyä, onko hänen työvoimansa lain 48 A §:n edellyttämällä tavalla suojattu. Asian valvonta kuuluu muun lainsäädännön noudattamisen tavoin aluehallintoviraston ja Valviran tehtäviin.

3. Jos työntekijä ei esitä lain edellyttämää selvitystä, ei työntekijää lähtökohtaisesti voida käyttää lain tarkoittamaan työhön. Tällöin työntekijälle on tarjottava muuta työsopimuksen mukaista työtä, tai jos tällaista ei ole muuta työtä. Jos muutakaan työtä ei ole, tai työntekijä ei ota sellaista vastaan, voi työnantaja keskeyttää palkanmaksun. Palkanmaksun keskeyttämisen mahdollisuudesta on erillinen momentti lakimuutoksessa. Työnantajalla ei olisi määräaikaisen lain nojalla oikeutta kuitenkaan irtisanoa työsuhdetta päättyväksi. Palkanmaksun keskeytyssä keskeytyy myös työntekijän vuosiloman kertyminen. Työntekijällä ei ole myöskään oikeutta työttömyysturvaan.

Työsuhteen voimassaolon jatkuminen tarkoittaa esimerkiksi työsuhteen aikaisen kilpailukieltoehdon jatkumista, vaikka palkanmaksu keskeytyisikin. Toisaalta tilanne on kaikille työnantajille sama, joten kilpailijalle siirtyminen ei välttämättä ole siksikään mahdollista.

4. Jos työntekijällä on lääketieteellinen syy kieltäytyä rokotteesta, voi hän työskennellä 72 tuntia voimassa olevalla covid-19 -testillä. Lääketieteellisen syyn vuoksi covid-19-todistuksen saamiseksi tehtävät testit ovat tartuntatautilain 58 k §:n perusteella maksuttomia. Työntekijän tulee esittää työnantajalle luotettava todistus siitä, että hänellä on lääkärin toteama lääketieteellinen syy sille, ettei hän voi covid-19-rokotetta ottaa.

Erityinen syy käyttää suojaamatonta henkilökuntaa

Hallituksen esityksen mukaan erityinen syy käyttää suojaamatonta henkilökuntaa voi olla se, jos rokottautuminen on aloitettu, mutta toista rokotetta ei ole vielä voitu ottaa sen vuoksi, ettei rokotteiden välissä vaadittu aika ole vielä kulunut.

Erityisenä syynä suojaamattoman henkilöstön käyttämiselle voi olla myös suojan edellytykset täyttävän henkilöstön puute tilanteessa, joissa asiakkaiden tai potilaiden turvallisuus edellyttää henkilöstön läsnäoloa eikä vaatimukset täyttävää henkilöstöä ole nopeasti tai ylipäänsä saatavilla. Sosiaali- ja terveysvaliokunta korosti mietinnössään sitä, että tällaisen erityisen syyn käyttämisen on oltavat korkean kynnyksen takana.

Henkilötietojen käsittely

Työnantajalla on lakiin perustuva oikeus ja velvollisuus käsitellä sellaisia työntekijän tai työharjoittelussa olevan opiskelijan terveystietoja, jotka koskevat tämän soveltuvuutta  laissa tarkoitettuihin tehtäviin. Työntekijöiden tai opiskelijoiden terveystietoja olisi säilytettävä erillään muista henkilötiedoista, ja niihin sovellettaisiin työelämän tietosuojalakia. Työelämän tietosuojalaki velvoittaa, että työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja saavat käsitellä vain ne henkilöt, jotka näiden tietojen perusteella valmistelevat tai tekevät työsuhdetta koskevia päätöksiä taikka panevat niitä toimeen. Työnantajan on nimettävä nämä henkilöt tai määriteltävä tehtävät, joihin sisältyy terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyä. Näin saatu terveystieto on salassa pidettävää työsuhteen jälkeenkin.

Koko eduskunnan hyväksymä määräaikainen lakipykälä ohessa:

48 a § Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden suojaaminen covid-19-taudilta 
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kaikissa tehtävissä, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, joka ei ole osoittanut, että hänellä on rokotuksen tai enintään kuusi kuukautta aikaisemmin sairastetun laboratoriovarmistetun taudin antama suoja covid-19-tautia vastaan. Työntekijä, joka ei lääketieteellisistä syistä voi ottaa rokotetta, voi osoittaa suojan covid-19-tautia vastaan todistuksella hänelle enintään 72 tuntia ennen työvuoroon saapumista tehdyn covid-19-testin negatiivisesta tuloksesta. 

Työnantajalla on oikeus käsitellä sellaisia työntekijän tai työharjoittelussa olevan opiskelijan terveystietoja, jotka koskevat tämän soveltuvuutta 1 momentissa tarkoitettuihin tehtäviin. Tietojen käsittelyssä noudatetaan yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 5 §:n 2 momenttia. Työnantajan on säilytettävä hallussaan olevat työntekijän terveydentilaa koskevat tiedot erillään muista keräämistään henkilötiedoista. Työnantajan on säilytettävä tiedot niin kauan kuin ne ovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevan valvonnan toteuttamiseksi, kuitenkin enintään kolme vuotta siitä, kun 1 momentissa tarkoitettu henkilön soveltuvuutta koskeva arviointi on tehty.

Jos työntekijä ei täytä 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä, työnantajan on ensisijaisesti tarjottava työntekijälle muuta työsopimuksen mukaista työtä tai jos tällaista ei ole tarjolla, muuta työntekijälle sopivaa työtä. Jos tällaistakaan työtä ei ole tarjolla tai työntekijä ei suostu sitä vastaanottamaan, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta työnteon estymisen ajalta, ellei toisin ole sovittu.  

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2022. Sen 1 ja 3 momenttia sovelletaan kuitenkin vasta 30 päivän kuluttua lain voimaantulosta.  
Linkit

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö löytyy tästä linkistä.

THL:n riskiryhmät löytyvät tästä linkistä.

Lisää linkkejä lisätään sitä mukaa kun esimerkiksi viranomaisten täydentäviä ohjeita julkaistaan.

Jäseniltä tulleet kysymykset:

K: Miten laki suhtautuu rokotteiden määriin tai tehosterokotuksiin?
V: Rokotteiden määrä on jätetty avoimeksi. Lakiteksti puhuu vain rokotteen tai taudin antamasta suojasta. Hallituksen esityksen valossa se on nyt rokotteissa kaksi annosta, mutta se voi toki myöhemmin olla jotain muutakin. Vaihtoehtoisesti suojaksi katsotaan yksi rokoteannos ja 6 kk sisään sairastettu covid-19.

K: Rokottamattoman työntekijän tilalle palkataan sijainen. Työntekijä hankkiikin rokotuksen tai saa taudin antaman suojan. Mitä tapahtuu sijaiselle?
V: Sijaisuuden tarve kannattaa kirjata sijaisen työsopimukseen määräaikaisuuden perusteeksi JA sitoa työsuhteen kesto sijaisuuden tarpeeseen. Tällöin työsopimukseen kirjataan työsopimuksen päivämääräkeston sijaan työsuhteen arvioitu kesto. Työnantajan on viipymättä ilmoitettava työntekijälle, kun työnantaja tietää milloin määräaikaisuus päättyy, jos määräaikaisuuden kesto on vain työnantajan tiedossa.

K: Keitä rokotevelvollisuus koskee? Riittääkö, että työskentelee samoissa tiloissa, mutta ei kohtaa asiakkaita kuin korkeintaan lyhytaikaisesti?
V: Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on ottanut asiaan mietinnössään kantaa kappaleessa “Lähikontakti”. Suojaa sellaisissa tehtävissä, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille. Tällä tarkoitetaan kaikkia niitä tehtäviä ja toimenpiteitä, joissa asiakkaalla tai potilaalla olisi covid-19-taudin tartuntamekanismit tuntien mahdollisuus altistua kyseiselle taudille. Taudin tarttumismekanismi on jatkuvan selvittelyn alla. THL:n toimenpideohjeen mukaan altistumisen aiheuttava lähikontakti voi olla muun muassa yli 15 minuutin oleskelu suljetussa tilassa (24 tunnin aikana) esimerkiksi työ-, kokous- tai odotustilassa. Tartuntariski on arvioitava tapauskohtaisesti.

K: Miten paljon työnantajan on muokattava työtehtäviä, jotta työntekijä ei esimerkiksi tekisi töitä laissa mainittujen ryhmien kanssa?
V: Jos tämä onnistuu ja korvaava työtä on tarjolla, tulee sitä toki työntekijälle tarjolla. Käytännössä riskiryhmäläisten pois suodattaminen esimerkiksi vastaanottotyössä voi olla vaikeaa. Tällöin korvaavaa työtä ei välttämättä ole.

K: Miten tämä eroaa voimassa olevasta 48 §:stä, joka velvoittaa mm. influenssarokotteen ottamiseen?
V: Eroa on lopulta aika vähän. Suurin yksittäinen tekijä on se, että uusi 48 A §:n rokote on tautikohtainen (covid-19), ja että uusi pykälä erikseen mahdollistaa palkanmaksun keskeyttämisen. Isona erona on myös, että uusi 48 A § on määräaikaisesti voimassa. Alkuperäisen 48 §:n osalta STM on hieman perääntynyt ilmoittaen, ettei rokottamattomuuden vuoksi tarvitse ketään irtisanoa. Uuden 48 A §:n osalta on lakiin tehty eräänlainen kompromissi. Kompromissina ketään ei pykälän nojalla irtisanota, mutta myöskään siis palkkaa ei tarvitse maksaa, jos työskentely estyy rokotteen tai taudin antaman suojan puuttumisen vuoksi.