toukokuu 6, 2022 |

Huoli kuntoutuksen jatkuvuudesta hyvinvointialueiden hyppysissä on suuri

Sote-ministerityöryhmä linjasi 3.3.2022 monikanavarahoituksesta. Linjauksen mukaan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ja kuntoutuspsykoterapian järjestämisvastuiden siirtoa hyvinvointialueille voidaan kokeilla pilotointien avulla. Tällä hetkellä kummankin järjestämisestä vastaa Kela.

  • Siirto hyvinvointialueille romuttaisi kuntoutuksen, sanoo Kuntoutusyrittäjien puheenjohtaja ja kokkolalaisen kuntoutusyritys Medirex Oy:n toimitusjohtaja Anna Nurmi-Lehto.
  • Hyvinvointialueet eivät ilman tätä muutostakaan suoriudu kuntoutuksesta alueilla, sillä lähtötaso kuntien vastuulla olevan perusterveydenhuollon kuntoutuksessa on todella huono, hän jatkaa. Kunnat eivät ole kyenneet tuottamaan lähipalveluita samalla kustannustehokkuudella kuin Kelan kilpailuttamat kuntoutuspalveluntuottajat.

Tällä hetkellä kuntoutusta järjestävä Kela vaatii palveluntuottajiltaan korkeaa laatua ja valvoo sitä tehokkaasti.

  • Kelan kuntoutusasiakkaana koen saavani taattua laatua, sanoo Medirexin asiakas Anne-Marie Hannonen. Hän on syntymästään saakka ollut vaikeasti vammainen ja on subjektiivisesti oikeutettu Kelan vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen.
  • Jos kuntoutus siirretään hyvinvointialueelle, käy niin, että alue ottaa kyllä rahat, mutta ryhtyy sen jälkeen pohtimaan ja karsimaan, kenelle se kuntoutusta myöntäisi. On riskejä, että palveluun tulee hintalappu, sen toteuttaa vähemmän pätevä terapeutti, tai kuntoutusta ei lainkaan saa, Hannonen jatkaa.

Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus on aina asiakkaalle maksutonta. Hannosen saamasta kuntoutuksesta hyötyvät niin hän itse kuin lähipiiri ja yhteiskuntakin. Vammastaan huolimatta Hannonen voi asua itsenäisesti palvelutalon sijaan. Kuntoutus pitää yllä kykyä siivota, käydä kaupassa ja pestä pyykkiä.

Hannosen kaltaiset asiakkaat tarvitsevat fysioterapeutin konkreettisesti paikan päälle, jotta harjoitteita tehdessä ei tule tapaturmia. Hannonen ei esimerkiksi voi seistä ilman tukea. Siksi vaativia harjoituksia tehdessä pitää olla osaava terapeutti mukana.

  • Heti kun kuntoutukseen tulee taukoa, taidot heikkenevät ja jäykkyyttä tulee lisää, Hannonen kuvaa.

Mitä muutos tarkoittaisi hyvinvointialueiden kannalta?

Hyvinvointialueille siirrettynä kuntoutuspalvelut toteutuisivat terveydenhuoltolain 27 ja 29 §:n pohjalta. Tällä hetkellä kuntien kyky kuntouttaa kuntalaisia edes voimassa olevan lain mukaisilla palveluilla on parhaimmillaankin erittäin vaihteleva. On olemassa suuri riski, että kuntoutus laiminlyödään, ja rahat kuluvat johonkin muuhun.

Subjektiivisena oikeutena myönnettyyn palveluun perustuva Kelan järjestelmä ei ole virheetön, mutta kuntoutuksen saralla se on tällä hetkellä parasta, mihin suomalainen kuntoutusjärjestelmä pystyy. Hyvinvointialueilla ei ole mitään kokemusta vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tai kuntoutuspsykoterapian järjestämisestä eikä tuottamisesta.

 

Parlamentaarinen kanta ohitetaan

Suomen Kuntoutusyrittäjät ry muistuttaa, että 18.11.2021 julkaistu monikanavarahoituksen purkamista valmistelevan parlamentaarisen työryhmän mietintö on jo linjannut, että kuntoutus jää toistaiseksi Kelan vastuulle, eikä kuntoutusvastuun siirtoa arvioida kuin aikaisintaan vuonna 2025.

3.3.2022 tehty sote-ministerityöryhmän linjaus on ristiriidassa parlamentaarisen mietinnön kanssa. Eduskunnan alaisen parlamentaarisen valmistelun tulee ohjata valtioneuvoston toimintaa, ei toisin päin.

 

  • Kuntoutusyrittäjät vaatii maan hallitusta noudattamaan parlamentaarisesti tehtyä linjausta, ja pidättäytymään Kelan kuntoutukseen sorkkimisesta, Nurmi-Lehto painottaa.

Kelan kuntoutus perustuu kuntoutujan subjektiiviseen oikeuteen saada Kelan kuntoutuslaissa säädettyä palvelua. Kela huolehtii riittävästi palveluntuottajien määrästä kilpailuttamalla palvelut säännöllisesti, jonka lisäksi Kela tekee tarvittaessa myös täydennyshankintoja. Kelan kilpailutus kausille 2023 – 2026 on tällä hetkellä käynnissä.

  • Kelalle sekä tarjoajille pitää antaa nyt työrauha, sillä tarjous sitoo tarjoajaansa sopimussakon uhalla vuoden 2026 loppuun saakka. Valtion pitää sitoutua myös samaan ajanjaksoon, sanoo Nurmi-Lehto.

 

Suomen Kuntoutusyrittäjät ry

Lisätiedot:

Satu Grekin, toiminnanjohtaja, p 050 550 3488,

Anna Nurmi-Lehto, puheenjohtaja, p. 044 548 9753,