Kelalta on mahdollista saada kuntoutuspäätös myös ilman palveluntuottajan valintaa
Kelan täsmennys 8.5.2023
Kela täsmentää alla olevaa uutista muistuttamalla, että ensisijaisesti asiakkaan tulee aina valita palveluntuottaja, jotta palveluntuottajapäätös voidaan tehdä jo etuuspäätöstä tehtäessä. Mikäli palveluntuottajaa ei valita, vaikka palveluntuottaja sinänsä olisikin jo asiakkaan tiedossa, aiheutuu alustavasta 99-päätöksestä tarpeetonta viivettä. Asiakkaan onkin aina valittava palveluntuottaja, milloin se on suinkin mahdollista. Kelan täsmennys alla kursivoituna:
Asiakkaan kuntoutusprosessin alkamista nopeuttaa huomattavasti se, että asiakas valitsee ja nimeää hakemuksessaan palveluntuottajan. Tällöin Kela tekee päätöksen heti suoraan nimetylle palveluntuottajalle ja kuntoutus voidaan aloittaa välittömästi. Kela antaa etuusoikeuspäätöksen ilman palveluntuottajaa pääsääntöisesti vain tilanteissa, joissa asiakkaalle ei ole tarjota palveluntuottajaa Kelan sopimuksen omaavien palveluntuottajien tarjoamien asiakaspaikkojen puitteissa ja asiakas esimerkiksi jonottaa asiakaspaikkaa.
Palveluntuottaja ei voi aloittaa kuntoutusta ilman kuntoutuspäätöstä. Palveluntuottajan nimeäminen jo hakemusvaiheessa varmistaa, että asiakas ohjautuu sopimuspalveluntuottajalle ja palveluntuottaja saa riittävät tiedot asiakkaan kuntoutusprosessin käynnistämiseksi.
Päätösten tekeminen kahteen kertaan viivästyttää asiakkaan terapian aloittamista. Se ei ole myöskään Kelan resurssien käytön kannalta järkevää
Alkuperäinen uutinen 4.5.2023:
Kelalta on mahdollista saada kuntoutuspäätös myös ilman palveluntuottajan valintaa – tällöin tulee 99-päätös
Tällöin Kela pyytää hakijaa täydentämään palveluntuottajan valintatiedon. Jos tieto ei kuitenkaan Kelalle toimiteta, tekee kela ns. 99-päätöksen eli alustavan päätöksen, jossa todetaan oikeus kuntoutukseen, mutta jota ei voida panna toimeen, ennen kuin palveluntuottaja on valittu. Palveluntuottajan valinnan jälkeen kuntoutuja saa uuden päätöksen.
Miksi alustava 99-päätös voisi olla käyttökelpoinen?
Toisinaan Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluihin on jonoa yleisesti, tai jonoa voi olla kuntoutujan mielimän palveluntuottajan listoille. Tällöin palveluntuottaja ottaa asiakkaakseen mieluiten asiakkaan, jonka oikeus Kelan korvaamaan kuntoutukseen on jo ennalta selvä.
Tällöin ehkäistään sellaisen tilanteen syntyä, jossa palveluntuottaja ilmoittaa alustavasti kuntoutujalle, että tälle on nyt asiakaspaikka varattu kuntoutusyrityksessä, mutta myöhemmin kuitenkin selviää, että kuntoutuspäätöstä ei voida tehdä esimerkiksi puuttuvien asiakirjojen vuoksi.
99-päätöksessä lähtökohtaisesti Kuntoutusyrittäjien saaman tiedon mukaan asiakirjavaatimukset on jo selvitetty ja päätetty. Asiakkaan oikeus kuntoutukseen on siis selvä.
Miten 99-päätöksen saa?
Kuntoutusyrittäjien tiedon mukaan alustava 99-päätös syntyy siten, että kuntoutuja hakee Kelasta itselleen vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, mutta ei nimeä hakemukseen palveluntuottajaa. Kela pyytää tämän jälkeen täydentämään hakemusta kaikilta osin, kuin se on todettu puutteelliseksi: tällöin kuntoutujan eli asiakkaan on toimitettava Kelalle sen pyytämät puuttuvat liitteet ja selvitykset. 99-päätös mahdollistaa sen, että asiakas voi jättää valitsemansa palveluntuottajan nimeämättä. Asiakas ei voi kuitenkaan laiminlyödä velvollisuuttaan toimittaa Kelalle muita mahdollisesti puuttuvia tietoja. 99-päätös sallii tietojemme mukaan ainoastaan palveluntuottajan nimeämättä jättämisen.
Kun kuntoutujalle löytyy sopiva palveluntuottaja, on palveluntuottaja nimettävä Kelalle. Tällöin Kela muuttaa alustavan 99-päätöksensä varsinaiseksi etuuspäätökseksi, jonka jälkeen kuntoutus voi alkaa.