lokakuu 11, 2019 |

Kuntoutus on ratkaisu resurssipulaan

Pääministeri Rinteen hallitus aloitti sote-uudistuksen seuraavan kierroksen räväkästi lupaamalla 1000 lääkäriä lisää sekä kiristämällä hoitajamitoitusta. Eittämättä palvelurakenteessamme on vikaa ja korjausliikkeitä on tehtävä.

Ratkaisu ei välttämättä löydy lisäpanostuksista. Aiemmin syyskuussa julkaistun Kunnallisalan kehittämissäätiön raportin mukaan nykyinen hoitajamäärä riittäisi tulevaisuudessakin, jos ikäihmisten kuntoutukseen panostettaisiin huomattavasti nykyistä enemmän. THL:n tutkimusprofessori Seppo Koskinen totesi ikäihmisten ulkoilukampanjan yhteydessä, että ikäihmisten palvelutarve kasvaa räjähdysmäisesti eikä yhteiskuntamme varat tule riittämään, ellei jotain tehdä. Koskinen mainitsi ratkaisuksi panostamisen ennaltaehkäisyyn.

Kuntoutus on yksi tehokkaimmista keinoista nostaa väestön työllisyysastetta ja pitää ihmiset kunnossa. Hyvinvointiyhteiskunnan kestävyys edellyttää, että huomattavasti isompi osa nyt työelämän ulkopuolella olevista työllistyy ja osatyökykyiset pystyvät jatkamaan työssä.  Kuntoutuksella pystytään myös vähentämään ikääntyneen väestön kallista hoidon ja hoivan tarvetta tai laskemaan tarvittavan hoidon ja hoivan intensiteettiä. Kuntoutusta tarvitaankin ikään katsomatta, myös hoidon ja hoivan rinnalla.

Avainsanoja erityisesti työikäisten toimintakyvyn turvaamisessa ovat oikea-aikaisuus ja ripeä hoitoon pääsy. Fysioterapeutin suoravastaanotosta on jo nyt hyviä kokemuksia. Se on akuuttivastaanottotoimintaa, jossa tuki- ja liikuntaelinoireinen asiakas voi hakeutua suoraan fysioterapeutin tutkimukseen ja ohjaukseen, joko omatoimisesti oireiden perusteella tai perusterveyden-huollon ohjauksen kautta. Lähtökohtana suoravastaanottotoiminnassa on asiakkaan oma rooli ja vastuun ottaminen omasta terveydestä, sekä sitoutuminen oman tilanteen korjaamiseen. Suoravastaanotto ei tietenkään rajoitu ainoastaan työfysioterapiaan. Toimivista hoitopoluista hyötyvät kaikki ryhmät.

Suoravastaanottoa voisi hyödyntää myös muilla terapialoilla, koska sen hyödyt ovat kiistattomat. Asiakas, työnantaja ja ennen kaikkea yhteiskunta säästää aikaa ja rahaa.  Kun apua tarvitseva asiakas saa apua nopeasti, oireet eivät pääse kroonistumaan ja työhön paluu nopeutuu. Yhteiskunta hyötyy niin, että lääkärien resursseja vapautuu ja erikoissairaanhoidon lähetteet vähenevät. Täsmäapua saadaan siellä, missä tarve suurin on, perusterveydenhuollossa.

Kunnallisalan kehittämissäätiön raportti ja päättäjät ovat yhtä mieltä siitä, että palvelurakenteestamme puuttuu systemaattinen kuntoutus. Raskas hoito ja ennaltaehkäisevät toimet on tähän saakka niputettu samaan.

Maan hallituksen ohjelmassa on kirjaus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työnjaon uudistamisesta. Ministerit Aino-Kaisa Pekonen (vas) sekä sotesta vastaava ministeri Krista Kiuru (sd) ovat useaan otteeseen todenneet työnjaon uudistamisen olevan lääke hoidon saatavuuden parantamiseen ja työntekijä pulaan.

Kuntoutuksessa kyse on kaikista suomalaisista, ikään katsomatta. Hoivakäsien puuttuessa on erityisen tärkeää pohtia ennakkoluulottomasti sitä, miten saamme kaikki olemassa olevat resurssit käyttöön. On tärkeää, että pysymme kunnossa ja toimintakykyisinä myös vanhuusiässä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ihmisten kuntoutuksen tarve erityisesti ennaltaehkäisevänä toimintana kasvaa. Nyt jos koskaan on aika mitata kuntoutuksen hyödyt koko yhteiskunnalle.