kesäkuu 5, 2020 |

Kuntoutustoimiala uuden yritystuen piiriin

Lakiesitys yritysten kustannustuesta on annettu eduskunnan käsiteltäväksi. Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Hanna-Kaisa Järvi toteaa esityksen olevan erittäin tervetullut.

– Vihdoinkin! Kuntoutusala koki ennennäkemättömän romahduksen, kun koronavirus iski yhteiskuntaamme. Konkurssiuhka on toimialalla ollut perinteisesti häviävän pieni, mutta koronan myötä puolet jäsenyrittäjistämme on joutunut tekemään sopeutustoimia ja heidän liikevaihtonsa on romahtanut, Järvi sanoo.

Suomen Kuntoutusyrittäjät vaati jo aiemmin tänä keväänä maan hallitusta ottamaan toimialan erityispiirteet huomioon tukien jaossa.

Uudessa lakiesityksessä käsiteltävä kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi koronaviruksen takia ja joilla on vaikeasti sopeutettavia kustannuksia. Tukea saisi yrityksen kiinteiden kustannusten ja palkkakustannusten perusteella.

Tuen valmistelu ehti aiheuttaa jo huolta Kuntoutusyrittäjille. Kustannustuen tiedotustilaisuudessa 14.5. kerrottiin, että liikevaihdon muutoksia koskevat tiedot saataisiin suoraan verottajalta, mikä olisi tarkoittanut tuen perustumista alv-ilmoituksiin ja palkkoihin. Tämä olisi ollut kuntoutusyrittäjille ongelmallista.

– Monilla sote-alan yrityksillä toiminta on arvonlisäverotonta, jolloin liikevaihdon pienentyminen ei näy automaattisesti alv-ilmoitusten perusteella. Onneksi tämä epäkohta on otettu hallituksen esityksessä huomioon, Järvi toteaa.

Heti koronaepidemian alussa tehdyt rajoitukset muun muassa läsnäolokuntoutuksiin ovat vaikuttaneet negatiivisesti kaikkeen kuntoutukseen, koska tyypillisesti kuntoutus tapahtuu kuntoutujan kanssa henkilökohtaisesti kohdaten. Nyt rajoitusten purkamisen myötä katse on jo tulevaisuudessa. Alalla on otettu ennätysmäisiä digiloikkia esimerkiksi etäkuntoutuksessa ja uutta osaamista hyödynnetään myös jatkossa.

– Tilanne on toimialalla poikkeuksellinen: konkurssien ja yritystoiminnan lopettamisen riski on kasvanut koronakriisin vuoksi olennaisesti. Jos kuntoutusyritykset lopettavat tai supistavat toimintaansa merkittävästi, ongelmasta tulee valtakunnallinen. Yksityiset palveluntuottajat toteuttavat tällä hetkellä suurimman osan kuntoutuksesta ja esimerkiksi kaiken Kelan järjestämän kuntoutuksen, Järvi muistuttaa.

Järven mukaan nyt on pystyttävä estämään toimialan alasajo tehokkailla täsmätoimilla, kuten kustannustuella. Aiemmin päätetyt rahoituskeinot eivät ole olleet riittäviä, eivätkä erityisesti pienyritykset kykene rahoittamaan toimintansa jatkumista pelkästään lainarahalla.

– Kuntoutuksella on valtava merkitys niin kansanterveyden kuin -taloudenkin edistämisessä. Se on yksi tehokkaimmista keinoista nostaa väestön työllisyysastetta. Hyvinvointiyhteiskunnan kestävyys edellyttää, että huomattavasti isompi osa nyt työelämän ulkopuolella olevista työllistyy ja osatyökykyiset pystyvät jatkamaan työssä, Järvi sanoo.

Lisäksi Järvi muistuttaa, että kuntoutuksella parannetaan myös monen lapsen ja nuoren toimintakykyä sekä elämänlaatua.