Kuntoutusyrittäjät pyysi Opetusministeriltä ohjeita lasten kuntoutukseen kouluissa ja päiväkodeissa

Kuntoutusyrittäjät pyysi Opetusministeriltä ohjeita ja linjauksia kuntoutuksen, varhaiskasvatuksen ja peruopetuksen yhteensovittamiseksi

Kuntoutusyrittäjät pyysi Opetusministeri Anna-Maja Henrikssonilta 28.9.2023 kannanottoa lasten kuntoutuksen toteutumiseen erityisesti päiväkodeissa ja kouluissa. Kuntoutusyrittäjät nosti vastaavan ongelman esiin myös vuosi sitten. Aiempi kannanotto ja siihen saatu vastaus on ovat luettavissa täällä.

Nyt lähetetty viesti Opetusministerille on luettavissa tästä linkistä sekä myös tämän sivun lopussa.

Kuntoutusyrittäjien näkemyksen mukaan keskeinen ongelma on, ettei Kuntoutuksen merkitystä lasten hyvinvoinnin kannalta kaikkialla tunnisteta, tai perusopetuksen tai varhaiskasvatuksen ja kuntoutuksen välistä näennäistä ristiriitaa ei osata paikallisesti ratkaista. Kuntoutusyrittäjät toivoo ministeriöltä valtakunnallisia selkeitä linjauksia, joiden avulla arkiset terapioiden ja perusopetuksen sekä varhaiskasvatuksen päätökset osattaisiin tehdä parhaimpien käytäntöjen mukaisesti.

Kuntoutusyrittäjien kirje opetusministerille

Kuntoutuksen antamista kouluissa ja päiväkodeissa rajoitetaan. Suomen Kuntoutusyrittäjät ry huolissaan

Pyydämme Opetusministeriltä selkeää ohjeistusta kuntoutuksen ja varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen yhteensovittamisesta. Nuorten kuntoutujien lakisääteinen oikeus kuntoutukseen ei nyt useinkaan toteudu, sillä kouluissa ja päiväkodeissa ympäri maan oikeus kuntoutuksen asetetaan vastakkain mm. perusopetuksen kanssa.

Suomen Kuntoutusyrittäjät ry on valtakunnallinen yhdistys, johon kuuluu noin 750 fysio-, toiminta-, puhe-, psyko-, musiikki-, ja ravitsemusterapia-alan sekä kuulon kuntoutuksen yritystä ja yrittäjää. Jäsenyritykset ovat pääosin pieniä 1-3 hengen yrityksiä.

Kuntoutusyrittäjien jäsenet tuottavat Kelalle Kelan kuntoutusetuuksista annetun lain mukaista vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta.

Kuntoutusyrittäjät pyysi vuosi sitten OKM:n kannanottoa – ja sai sen, mutta työ on kesken

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutuja-asiakkaista noin puolet on alle 15-vuotiaita lapsia. Lasten osalta on yleistä, että kuntoutuspäätöksistä toteutetaan ainakin osa lasten arkiympäristössä. Perusteena tälle on kuntoutuksen parempi vaikuttavuus. Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta annetaan lain 9 §:n mukaan opiskelusta tai muista arjen toiminnoista suoriutumista ja osallistumista varten. Lapsilla nuo arjen haasteet ja toiminnot kohdataan yleensä kouluissa ja päiväkodeissa.

Pyysimme vuosi sitten opetus- ja kulttuuriministeriöltä kirjallista kannanottoa, joissa selkeytettäisiin lapsen oikeutta osallistua koulupäivän aikana kuntoutukseen koulun ulkopuolella ja myös lapsen oikeutta ottaa terapeutti vastaan arkiympäristössään, silloin kun se on lapselle myönnetty lakisääteinen etuus.

OKM:n joulukuussa 2022 antama vastaus on luettavissa tästä linkistä.

Vastauksessaan OKM totesi, että sekä lasten oikeus kuntoutukseen että perusopetukseen ovat molemmat olemassa, ja että näiden yhteensovittaminen olisi perusopetuslain mukaan tehtävä henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Opetushallituksen HOJKS-mallissa onkin valmiina yksi sarake kuntoutuspalveluiden ja muiden tukipalveluiden vastuunjakokysymyksiä varten.

Samoin vastauksessa tuotiin esille, että monialaisen yhteistyön tavoitteita, suunnitelmallisuutta, systemaattisuutta ja arviointia vahvistetaan. Osana vahvistamista ratkaisuja mahdollisiin terapian toteuttamiseen liittyviin ongelmiin etsittäisiin monialaisessa yhteistyössä ja paikalliset ja alueelliset ratkaisut kirjattaisiin tarvittaviin paikallisiin tai alueellisiin suunnitelmiin yhteisinä periaatteina noudatettaviksi. Tämä työ on Kuntoutusyrittäjien käsityksen mukaan edelleen kesken.

Koulujen lisäksi haasteelliseksi ovat tulleet myös päiväkodit – hyviä valtakunnallisia käytäntöjä tarvitaan

Kuntoutusyrittäjien jäsenistöltä on tullut edelleen OKM:n kannanoton jälkeen ja nyt syksyllä 2023 koulujen alkamisen jälkeen enenevässä määrin yhteydenottoja terapia-alan yrittäjiltä, joiden pääsy kouluihin tai päiväkoteihin on syystä tai toisesta estynyt. Koulujen osalta syyksi esitetään tyypillisesti se, ettei lasta voida syystä tai toisesta vapauttaa perusopetuslain 18 §:n mukaisesti opetuksesta kuntoutukseen osallistumisen ajaksi. Osa kouluista on vedonnut myös siihen, ettei terapiakäyttöön ole osoittaa tiloja, tai että tilat kuuluisivat myös arkiympäristökäynneillä terapiapalveluntuottajan vastuulle.

Päiväkodeissa eli varhaiskasvatuksessa kyse on niin ikään todennäköisesti tiedon puutteesta. Terapeutin pääsy päiväkotiin on saatettu evätä esimerkiksi sen nojalla, ettei lapsen oikeus yksityisyyteen toteudu, jos terapia järjestetään päiväkodissa muiden lasten läsnä ollessa.

Kuntoutusyrittäjät pyytää Opetus- ja kulttuuriministeriötä kiirehtimään viime vuoden kirjeessä viitattujen hyvien käytäntöjen kirjaamista valtakunnallisesti velvoittavaan muotoon. Kuntoutusyrittäjien näkemyksen mukaan yksittäisten koulujen ja päiväkotien resurssit ovat tällä hetkellä riittämättömiä siihen, että kuntoutuksen ja perusopetuksen tai varhaiskasvatuksen välinen rajanveto kyettäisiin tekemään paikallisesti. Ne koulut ja päiväkodit, joilla on kokemusta ja valmiit käytännöt kuntoutuksen yhteensovittamiseksi suoriutuvat tehtävästään hyvin. Valitettavasti hyvät ja toimivat käytännöt ovat kuitenkin pitkälti kiinni siitä, miten kulloinenkin päätöksentekijä, kuten rehtori tai päiväkodinjohtaja, on perillä kuntoutuksen hyödyistä ja merkityksestä lapsen kannalta.

Kun kuntoutusta ja sen merkitystä lapsen hyvinvoinnille ei tunneta, tehdään päätökset herkästi puhtaasti oman viran lähtökohdista perusopetusta ja varhaiskasvatusta kuntoutuksen kustannuksella suosien. Kuntoutuvalla lapsella on kuitenkin oikeus molempiin – sekä hyvän kuntoutuskäytännön ja kuntoutussuunnitelman mukaiseen kuntoutukseen, että perusopetuslain mukaiseen perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen.

Ilmeistä on, että kuntoutukseen suhtaudutaan useammin voimavarana silloin, kun perusopetus tai varhaiskasvatus on riittävän hyvin resursoitua. Tällöin omien suorien lakisääteisten tehtävien ohella on helpompi perehtyä myös välillisempiin tehtäviin, kuten varhaiskasvatuslain 7 §:n mukaiseen monialaiseen yhteistyöhön terapeuttien kanssa tai perusopetuslain mukaiseen erityiseen tukeen tai erityisiin opetusjärjestelyihin.

Keskeinen apu tähän olisi Kuntoutusyrittäjien näkemyksen mukaan selkeä ohjeistus kuntoutuksen ja varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen yhteensovittamisesta. Näin päiväkodin johtajien ja rehtorien aika voidaan paremmin käyttää palveluiden kehittämiseen, eikä pyörää tarvitse jokaisessa kunnassa keksiä itsenäisesti uudelleen.

Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n puolesta Helsingissä 28.9.2023

Satu Grekin                                             Juhani Saarinen
toiminnanjohtaja                                     juristi
satu.grekin@kuntoutusyrittajat.fi           juhani.saarinen@kuntoutusyrittajat.fi
p. 050 550 3488                                      p. 050 324 0740