kesäkuu 13, 2019 |

Ministeriön raportti kaatuneesta sotesta valmistui: ensin yhteinen näkemys, sen jälkeen edettävä askel kerrallaan

4.6.2019 julkaistu loppuraportti kertaa Sipilän hallituksen jättimäisen sote- ja maakuntauudistuksen sisällön, sen puitteissa tehdyt toimenpiteet sekä tekee lopussa johtopäätökset ja suositukset uudistuksen eri vaiheista.

Raportti alleviivaa uudistuksen ennennäkemättömän suurta kokoluokkaa ja sen vaikeaa hallittavuutta, mutta kehuu samalla Suomeen syntynyttä ministeriöiden, kuntien ja hallintojen rajat ylittävää ennennäkemätöntä yhteistyötä.

Ministeriössä nähdäänkin, että sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutyöstä on hyötyä, mikäli vastaavanlaisia rakenteita aiotaan rakentaa jatkossakin.

Tämänhetkisten tietojen mukaan sote-uudistusta lähdetään toteuttamaan aiempaan tapaan 18 maakunnan pohjalta, joten odotettavissa lienee paljon edellisen hallituskauden materiaalin kierrättämistä ainakin maakunnan hallinnon järjestämisen osalta.

Raportissa mainitaan myös kaatunut Luova-virasto

Raportti nostaa esille aluehallintovirastot ja Valviran yhteen kokoavan Luova-viraston perustamishankkeen. Luova-virastohan kaatui lainsäädännön puuttumiseen. Viranomaiset itse olivat Luova-viraston syntymiseen hyvinkin valmiita, samoin kuin lupamenettelyn korvaamiseen palveluntuottajien rekisteröitymisellä. Raportti tunnistaa tämän mainitsemalla Luova-viraston ja kehitteillä olleen soteri-rekisterin.

Tuo soteri-rekisteri on se, johon kaikki Suomessa toimivat terveydenhuollon yritykset, kuten kuntoutusyritykset, oltiin aikeissa koota. Periaatteessa koko soteri-rekisteri oli ja on edelleen lähinnä käyttöönottoa vaille valmis, sillä kyse on käytännössä itsenäisten ammatinharjoittajien rekisterin ja SOTE-organisaatiorekisterin teknisestä yhdistämisestä.

Jako itsenäisiin terveydenhuollon ammatinharjoittajiin ja muihin luvanvaraisiin toimijoihin on historiallinen, ja johtuu vuosikymmeniä sitten tehdyistä perustuslaillisista tulkinnoista, joilla ei ole enää käytännön merkitystä. Raportti ei sinänsä ota tähän historialliseen jakolinjaan kantaa, mutta mainitsen sen tässä yhteydessä koska se on vaikuttanut ja vaikuttaa edelleen koko terveydenhuollon toimijakenttään ja yritysrakenteeseen. Kuntoutusyrittäjät ry:n omasta arkistostakin löytyy 70-luvulta sivukaupalla aikansa etevimmiltä oikeustieteen professoreilta tilattuja lausuntoja itsenäiseen ammatinharjoittamisoikeuteen liittyen.

Valinnanvapauspilotit

 Raportti nostaa esille valinnanvapauspilotit. Pilotit eivät päässeet koskaan toimimaan täydessä laajuudessaan, koska uutta lainsäädäntöä ei saatu eduskunnasta läpi, mutta raportti katsoo eduksi myös sen, että ylipäätään ihmisten tietoisuus valinnanvapauden eri mahdollisuuksista on kasvanut melkoisesti. Aiheen ympärillä käyty keskustelu edisti tietoisuutta myös palveluiden yhteensovittamisen tarpeesta, asiakkaan osallistamisesta ja korvausperiaatteiden yhteensovittamisesta laadun ja kustannusvaikuttavuuden kanssa.

Raportti huomauttaa, että iso osa valinnanvapauden kehitystyöstä on hyödynnettävissä jo nyt palvelusetelipohjaisen valinnanvapauden järjestämiseksi.

Raportti huomauttaa myös, että iso osa valinnanvapauden kehitystyöstä on hyödynnettävissä jo nyt palvelusetelipohjaisen valinnanvapauden järjestämiseksi. Kuntoutusyrittäjät on tästä raportin kanssa samaa mieltä.

Kuntoutusyrittäjien omankin näkemyksen mukaan myös kuntoutuspalveluiden käyttäjät ovat viime vuosina tiedostaneet yhä enenevässä määrin sen, että he voivat ja haluavat myös itse vaikuttaa palveluntuottajansa valintaan. Erityisesti Kelan edellinen kilpailutus osoitti monelle kuntoutujalle sen, kuinka kipeältä valinnanvapauden äkillinen menettäminen voi tuntua.

Raportin jatkosuositukset

Raportti esittää ohjeena seuraavaa uudistusta varten, että eri osapuolten on ymmärrettävä yhteiset valmistelua ohjaavat tavoitteensa. Tämä saattaa raportin mukaan edellyttää parlamentaarista valmistelua. Raportin mukaan myöskään uudistuksen keinoja ei saa lukita heti uudistuksen alkuvaiheessa, vaan yhteisten tavoitteiden pitäisi pikemminkin ohjata oikeaan lopputulokseen. Tämä voidaan mahdollisesti tulkita virkamieskunnan kritiikiksi siitä, että Sipilän uudistus jouduttiin kehittämään ja lopulta myös perumaan valinnanvapauslainsäädäntöön liittyvien haasteiden vuoksi. Sote-keskuksia koskeva laaja valinnanvapaus lieni nimittäin enemmän siellä keinon kuin tavoitteen puolella.

Aikataulun kireys (yksi hallituskausi) ja aikataulujen lykkääminen kesken kaiken olivat raportin mukaan uudistuksen eräitä suurimpia ongelmia. Virkamiesten mukaan yksi hallituskausi oli ajallisena tavoitteena epärealistinen. Raportin mukaan tämä johtui siitä, että sote-uudistuksen etenemisessä kiirehdittiin alun perin siitä, mitä hallituspuolueet olivat hallitusohjelmaansa kirjanneet. Hallitusohjelmassa uudistus oli nimittäin vaiheistettu tulemaan voimaan askelittain.

Nälkä kasvoi siis syödessä. Jos Sipilän hallitus olisi tiukasti pysynyt hallitusohjelmaan sote-uudistukselle kirjatuissa tavoitteissa, olisi uudistus mahdollisesti mennyt läpi. Mene ja tiedä, mutta tämä antaa uudellekin hallitukselle paljon pohdittavaa ennakollisen suunnittelun tärkeydestä.

Virkamieskunta suomii hallitusta myös siitä, ettei vaihtoehtoja kunnolla selvitetty ennen poliittisten linjausten tekemistä. Tällöin lainsäädäntömuutosten todellisten vaikutusten arviointi jäi osin tekemättä. Raportti muistuttaa myös hyvän lainvalmistelutavan merkityksestä, joka ilmeisesti jäi edellisellä kerralla vähiin.

Palveluiden integraatio, Kanta-palvelut ja Kuntoutusyrittäjien jäsenet

Raportti nostaa esille myös huolen siitä, ettei palveluiden tuottamista ja tuottamisen yhteydessä syntyvää tietoa saada integroitua riittävän hyvin. Yhteensopivat tietojärjestelmät ovat ainakin tiedon integraatiossa avainasemassa.

Kanta-tietojen ns. ”toisiokäytön” mahdollistava laki tuli voimaan 13.3.2019 ja sitä voidaan soveltaa Kanta-palveluissa 1.1.2021 alkaen.

Kuntoutusyrittäjien jäsenkentän osalta tiedon integraatiolle on hyvät edellytykset: jo yli puolet Kuntoutusyrittäjien jäsenistä on liittynyt kansalliseen potilastiedon arkistoon. Tämä on nyt ja jatkossa kuntoutuksen koko kentälle ehdoton valttikortti. Tiedon integraatio ja vapaa liikkuvuus luovat edellytykset niin neutraalille palveluohjaukselle kuin luotettavalla vaikuttavuusarviollekin. Tekoälylle syötettävää ruokaa täytyy ensin tuottaa, jotta se oppii. Kanta-tietojen ns. ”toisiokäytön” mahdollistava laki tuli voimaan 13.3.2019 ja sitä voidaan soveltaa Kanta-palveluissa 1.1.2021 alkaen. Oikealla tiellä ollaan joka tapauksessa, sotesta riippumatta.