Kategoriat
kesäkuu 3, 2019

Mitä tuore hallitusohjelma tarkoittaa Kuntoutusyrittäjien näkökulmasta?

Antti Rinteen (sd.) johdolla käydyt hallitusohjelmaneuvottelut on saatu päätökseen. Ohjelmaa on tarkasteltava kahdesta näkökulmasta: toisaalta sote-palvelujärjestelmän osalta, toisaalta yrittäjyyden näkökulmasta.

Hallitusohjelmassa halutaan panostaa elinvoimaiseen ja yrittäjämyönteiseen Suomeen. Julkisen talouden kestävyyttä halutaan vahvistaa ja se on hyvä asia. Kustannuskasvua hillitään osaamis-, sosiaali- ja terveyspoliittisin ehkäisevin toimin, jolloin kuntoutus nousee arvoon. Myös verotusratkaisut ovat elinvoiman ja yrittäjyyden kannalta oikeansuuntaisia, pelättyä paremmat. Esimerkiksi yritysten alv-alarajan korottamista suunnitellaan, jolla mm. kevennettäisiin pienyrittäjien hallinnollisia velvoitteita. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu erillinen yrittäjyysstrategia, joka huomioi eri kokoiset yritykset ja sisältää yksinyrittäjien aseman ja mikroyritysten työllistämisen edistämisen muun muassa. Tässä muuttuvassa maailmassa on tärkeää, että yrittäjyyttä ei kuriteta juuri nyt, kun kasvun edellytykset on olemassa.

Olemme pitkin kevättä vedonneet päättäjiin kuntoutuksen merkityksestä tämän ajan haasteissa. Esitimme hallitusohjelmaneuvottelijoille, että kuntoutus on kirjattava hallitusohjelmaan. Olemme erittäin tyytyväisiä, että näin myös tapahtui. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että tuleva hallitus etenee vuonna 2017 työnsä päättäneen Kuntoutuskomitean ehdotusten pohjalta. Kuntoutusjärjestelmän uudistaminen on nostettu hallitusohjelmassa hankkeen tasolle ja se on kirjattu sekä hyvinvointipalvelu-, että työvoimaosuuksiin. Tässä konkretisoituu nyt sinnikäs vaikuttamistyö. Kuntoutus on nauttinut laaja-alaista arvostusta, yli ideologia-rajojen, ja me olemme pyrkineet levittämään sanomaa rakentavassa hengessä eteenpäin. Helppoa työ ei ole ollut. Muutostuulien puhaltaessa on täytynyt jatkuvasti asemoitua myös itse uudelleen, ”valita taistelumme”. Olemme panostaneet kuntoutuksen arvostuksen nostamiseen, koko toimialan edunvalvontaan ja yhteiseen ääneen. Hallitusohjelman kuntoutuskirjaukset ja kuntoutusjärjestelmän uudistustyön aloittaminen ovat merkkejä onnistuneesta työstä.

Ihmeellistä, mutta totta: Kelan epäonnistunut kilpailutus näkyy myös hallitusohjelmassa. Hallitusohjelma edellyttää, että hankintalain puutteet korjataan sote-uudistuksen yhteydessä. Myös Kelan siirtyminen rekisteröitymismenettelyyn on hallitusohjelmassa. Olemme halunneet tehdä yhteistyötä Kelan kanssa rakentavassa hengessä ja olemmekin olleet tässä työssä Kelan mukana jo tämän kevään ajan, joten työ jatkuu.

Sote-uudistuksen valmistelua jatketaan tällä kertaa parlamentaarisena työnä, mikä on varmasti hyvä asia. Sitoutuminen päätöksiin tulee vain yhteisen tekemisen kautta. Valmistelua ei onneksi aloiteta nolla-pisteestä vaan huomioiden edellisen hallituskauden perustuslailliset ongelmat.  Erityisesti iloitsemme siitä, että palvelusetelin kehittäminen ja henkilökohtainen budjetti ovat mukana keinovalikoimassa. Hyvä! Palvelusetelin osalta meillä tärkeää on neutraali palveluohjaus ja arvon oikea hinnoittelu.

Vaikka sote-uudistusta lähdetään tekemään julkinen sektori edellä, uskallan olla toiveikas, että yksityisellä sektorilla on jatkossa oma, tärkeä roolinsa. Monipuolinen palveluntuottajakenttä on kirjattu hallitusohjelmaan ja se on tullut jäädäkseen osaksi palvelujärjestelmäämme. Nyt on meistä kiinni, miten tuon momentumin käytämme. Kuntoutusyrittäjillä on laaja alueellisesti kattava verkosto piinkovia ammattilaisia valmiina palveluja tarvitsevia ihmisiä varten. Tämä hallitusohjelma antaa työlle aiempia arvioita paremmat edellytykset.

Näyttää siis vahvasti siltä, että Suomen Kuntoutusyrittäjien tavoitteet on hallitusohjelmaan sisällytetty. Voimme siltä osin olla tyytyväisiä, mutta nyt työ kuitenkin vasta alkaa. Hallitusohjelma on konkretisoitava lainsäädännön tasolle. Tämä tarkoittaa aktiivista vuoropuhelua yhdistyksen ja päättäjien kesken. Työtä riittää!


Kategoriat