helmikuu 25, 2019 |

Mukana huomisen kuntoutuksessa!

Työ- ja elinkeinomisteriö julkasi lähes vuosi sitten raportin Pk-yritysten toimintamahdollisuuksista sotekentässä. Isoiksi kysymysmerkeiksi nousi pienten ja keskisuurten yritysten osalta johtamis-, markkinointi-, viestintä-, verkostoitumis-, ja digitalisaatio-osaaminen. Lähes 25-vuotta toimintaympäristössä yrittäjänä toimineena minun on helppo allekirjoittaa nuo kohdat, uskon että niin on monen kollegankin. Haasteena on se, että tiedostamme nämä puutteet osaamisessa, mutta mistä löytää aika ja energia osaamisen täydentämiseen? Puhumattakaan siitä, että me kuntoutuksen ammattilaiset saamme harvoin värinöitä markkinoinnista, myynnistä tai tietokoneen kanssa vehkeilystä, jos saisimme olisi ammatinvalintamme varmasti ollut joku muu kuin terapeutti.

 

Toimintaympäristö muuttuu hurjaa vauhtia ja on meidän jokaisen oma valinta uhriudummeko olosuhteisiin vai haluammeko olla mukana muutoksessa ja vaikuttaa siihen. Ja ei, en puhu tässä nyt epäreilusta ja epäonnistuneesta Kelan kilpailutuksesta, jossa hyvällä onnella oli liian paljon vaikutusta lopputulokseen. Kelasta ja sen vaikutuksista on Kuntoutusyrittäjienkin toimesta kirjoitettu viimeisen vuoden aikana niin paljon, että tässä kirjoituksessa pohdin jo isompaa kuvaa koko kuntoutusyrittäjyyden tulevaisuudesta.

 

En ole ennustaja, enkä tulevaisuudentutkija, mutta selkeitä muutoksia on kuitenkin nähtävissä:

  1. Tapa tehdä työtä muuttuu koko ajan – tulevaisuudessa työn tekeminen muuttuu yhä enemmän joustavaksi. Meille yrittäjille tämä on itsestään selvyys ja uskon, että suurimmalle osalle työntekijöistämmekin näin on. Me yrittäjät teemme töitä silloin kun niitä on tehtävä. Eli onko tämä suuri muutos meille, en usko että on.
  2. Asiakkaan valinnanvapaus ja asiakaskeskeisyys korostuvat – Osaaville ammattilaisille, jotka osaavat tehdä työnsä myös näkyväksi, riittää varmasti töitä nyt ja tulevaisuudessa. Tässä korostuu markkinointi- ja viestintäosaamisemme. Tähänkään asti ei kukaan ole pakottanut asiakkaita vastaanotollemme (ja ei, en taaskaan puhu Kelan nykytilasta), jokainen on sinne astunut ihan omasta vapaasta tahdostaan ja saattaa vielä jopa maksaakin siitä vielä itse, ainakin osan. Kun asiakas on vastaanotollemme saapunut, on meidän jokaisen ammattilaisen vallassa, kuinka hyvin hänen asiaansa paneudumme ja kuinka tyytyväisenä hän ovestamme ulos astuu. Näin on nyt ja varmasti myös tulevaisuudessa.
  3. Verkostot – Tulevaisuuden työelämässä on meidän kaikkien oltava monen eri osa-alueen osaajia. Tosiasia on, ettei meistä kukaan selviä kuitenkaan yksin, eikä hallitse kaikkien osa-alueiden haasteita. Mitä laajemmat verkostot omaat, sitä suuremmalla todennäköisyydellä pärjäät toimintaympäristön muutoksissa. Ei riitä, että me terapeutit verkostoidumme keskenämme. Verkostot on ymmärrettävä yli toimiala- ja sektorirajoen. Mikäli sote-lakipaketti menee eduskunnassa läpi edes osittain, tulee julkinen sektori olemaan edelleen tärkeä yhteistyökumppanimme. Ja entä jos ei mene? Julkinen sektori tulee edelleen olemaan tärkeä yhteistyökumppanimme. Yhteistyökumppanuuksia pitää hoitaa ja oma työ tehdä näkyväksi yhteistyötahoille tulipa sotea tai ei.
  4. Digitalisaatio – minkälaisen sähköisen jäljen sinä ja yrityksesi olette omasta osaamisestanne verkkoon luoneet? Kun googlaat itsesi ja ammattinimikkeesi mitä nousee etusivulle? Nousevatko esille tärkeimmät osaamisesi alueet? Kun googlaat yrityksesi ja paikkakuntasi, nousevatko ne asiat esille, joilla haluat asiakkaiden ja yhteistyökumppanien sinut ja yrityksesi löytävän ja tuntevan? Kanta-palveluita en tähän isommasti enää nosta, koska Kantaa koskevien velvoitteiden on pitänyt yrityksissä olla jo hoidettuna. Jokaisen ammattilaisen on ymmärrettävä, että läpinäkyvyys omaan työhön niin asiakkaisiin, kun yhteistyötahoihin nähden on tärkein laatutekijä.
  5. Teknologia ja robotisaatio – uusia mahdollisuuksia? Kyllä! Teknologian avulla meillä on vain taivas rajana työmme vaikuttavuuden suhteen. Osaamisen painopisteet muuttuvat merkittävästi. Diagnoosien suhteen koneet tekevät tulevaisuudessa myös kuntoutuksessa määrittelyt (vertaa esim. Watson ja syöpädiagnostiikka). Tämän vuoksi meidän on myös kuntoutuksen ammattilaisina pysähdyttävä miettimään mitä ammattillisenosaamisen osa-aluetta minun on kehitettävä ja syvennettävä, että olen mukana vielä viiden ja kymmenenkin vuoden kuluttua? Muutoksessa on oltava koko ajan mukana ettemme joudu muuttumaan vasta pakon edessä.
  6. Johtamisosaaminen –Tämän otsikon alle menee valtava määrä asioita, niistä nostaisin lyhyesti tähän vain kaksi: henkilöstö ja talous. Ilman osaavaa, asiaansa sitoutunutta henkilöstöä meillä ei ole yritystä, jolla tuottaa kannattavasti laadukkaita palveluita asiakkaalle. Pidetään huolta henkilökunnastamme, opetellaan talouslaskentaa siten, että pystymme kannattavasti toimimaan ja maksamaan myös henkilöstölle työstään korvausta niin, että se on liiketaloudellisesti kannattavaa. Kokonaisuutena toiminnan on oltava hyvää ja laadukasta niin asiakkaalle, työntekijälle kuin yrittäjällekin, mutta myös yhteiskunnalle. Lopuksi kaikista tärkeintä on kuitenkin aina asiakas ja hänen toimintakykynsä!

 

Moni asia on meistä itsestämme kiinni, miten asennoidumme tulevaan. Muutos tapahtuu ja on osin jo tapahtunut, muutosvastarinta ja sen aiheuttama turhautuminen ei johda mihinkään. Se miten teemme kuntoutuksen työn tärkeyden näkyväksi on meidän kaikkien kuntoutuksen ammattilaisten yhteinen asia.

 

Nostetaan näin vaalikeväänä kuntoutus ykkösteemaksi – ennen kun valitset ketä äänestät, varmista ehdokkaan asenne ja tietämys kuntoutuksesta. Pidetään huoli, että omalta osaltamme lisäämme kuntoutuksen tunnettuutta kaikialla missä liikumme.