helmikuu 11, 2020 |

Musiikkiterapeutti kuntoutusyrittäjänä

Mitä musiikkiterapiassa tehdään? Kuka voi tulla musiikkiterapiaan? Pitääkö osata soittaa jotakin instrumenttia ja kyetä lukemaan nuotteja? Nämä ovat kysymyksiä, joihin musiikkiterapeutti törmää työssään jatkuvasti, ja siksi haluan avata tässä kirjoituksessa musiikkiterapeutin työtä ja asiakaskuntaa. 

Suomen musiikkiterapiayhdistyksen määritelmän mukaan musiikkiterapia on tieteelliseen tutkimukseen perustuva kuntoutus- ja hoitomuoto, jossa musiikin eri elementtejä kuten rytmiä, harmoniaa, melodiaa, äänensävyjä ja dynamiikkaa käytetään vuorovaikutuksen keskeisenä välineenä yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Musiikkiterapia voi olla joko yksilö- tai ryhmäterapiaa. Musiikkiterapiaa käytetään sekä pääasiallisena hoitomuotona että kokonaishoidon osana muiden hoitomuotojen rinnalla. (SMTY.)

Musiikkiterapeuttien koulutus on laaja-alainen, siksi myös asiakaskunta on laaja, samoin kuin syyt miksi musiikkiterapiaan hakeudutaan. Asiakkaina on kaikenikäisiä – pienistä lapsista ikääntyneisiin. Musiikkiterapiaa käytetään kuntoutusmuotona erilaisiin psyykkisiin, fyysisiin, neurologisiin ja sosiaalisiin sairauksiin ja ongelmiin. Näihin sovellusalueisiin kuuluvat mm. psykiatria, geriatria, kehitysvammaisten kuntoutus, kommunikaatiohäiriöt, neurologiset ongelmat, päihteisiin, työuupumukseen ja kipuun liittyvät ongelmat. Musiikkiterapiaan hakeudutaan useimmiten tunne-elämän, vuorovaikutuksen, itsetunnon, itseilmaisun, kommunikaation, oppimisvaikeuksien tai kielellisten haasteiden vuoksi. Myös haasteet keskittymisessä, toiminnan jäsentämisessä ja motoriikassa ovat tavallisia syitä musiikkiterapiaan hakeutumiselle.

Musiikkia käytetään välineenä tavoitteiden saavuttamiseen, ei itsetarkoituksena. Musiikkiterapian päämenetelmiä ovat yhdessä soittaminen, laulaminen, improvisointi, musiikin kuuntelu ja oman musiikin säveltäminen ja sanoittaminen. Laaja-alainen musiikkiterapia voi sisältää myös leikkiä, keskustelua, kuvallista ilmaisua, liikettä ja rentoutumista. Yksi musiikkiterapian muoto on fysioakustinen hoitomenetelmä, joka perustuu kontrolloidusti käytettyyn matalataajuiseen äänivärähtelyyn. 

Suurin osa musiikkiterapeuteista toimii yksityisinä palveluntuottajina, koska musiikkiterapeuttien toimia on suhteellisen vähän. Musiikkiterapeutteja työskentelee myös erikoissairaanhoidossa, sosiaalihuollossa, kehitysvammalaitoksissa, kouluissa, vanhustenhoidossa ja vankiloissa. Koska musiikkiterapeuttien näkyvyys julkisen puolen moniammatillisella kuntoutussektorilla on vähäistä, meidän toiminnastamme ei aina tiedetä riittävästi ja siksi meidän osaamistamme ja palveluita ei aina osata ehkä hyödyntää. 

Kela korvaa musiikkiterapiaa sekä vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena että kuntoutuspsykoterapiana 16-25 -vuotiaille nuorille. Muina maksajatahoina voivat olla itsemaksavien asiakkaiden ohella kaupungit ja kunnat esimerkiksi sosiaalitoimen, mielenterveystoimiston tai perheneuvolan kautta ja vakuutusyhtiöt. 

Musiikkiterapeutin työ ei eroa muiden kuntoutusyrittäjien työstä paljoakaan. Meille suurin osa asiakkaista tulee lähetteellä tai kuntoutussuunnitelman perusteella, ja me toteutamme kuntoutusta näissä mainittujen tavoitteiden ja hoitokertojen mukaan.

Musiikkiterapiajakso alkaa yleensä muutaman kerran arviointijaksolla, jossa käydään läpi asiakkaalle lähettävän tahon puolelta annetut tavoitteet ja valitaan sopivat menetelmät, joilla näitä tavoitteita on mahdollista saavuttaa. Me osallistumme hoitoneuvotteluihin ja ohjaus- ja verkostopalavereihin, toteutamme kuntoutusta joko omissa toimitiloissa tai asiakkaan lähiympäristössä. Työhön kuuluu kirjaamista, kulkemista, roudaamista, laskuttamista, suunnittelua, oman soittotaidon ylläpitämistä, uusien instrumenttien opettelua ja kaikkea muuta kivaa.

Musiikki on ihana väline, suurin osa asiakkaista on todella motivoituneita työskentelemään musiikkiterapeuttisin menetelmin. Ja silloin, kun ei ole sanoja, voi asiat ilmaista myös musiikin kautta!