OKM:n vastaus terapioista kouluissa

OKM: Kuntoutus koulussa on tietyissä tilanteissa suositeltava vaihtoehto, jonka toteutus tulee selvittää mm. yhteistyöllä koulun, kodin ja terapeutin välillä

Päivitys 22.11.2023: Uutista täsmennetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) vastasi Kuntoutusyrittäjien puolentoista kuukauden takaiseen pyyntöön linjata valtakunnallisesti lapsen kuntoutuksen ja perusopetuksen  tai varhaiskasvatuksen yhdistämisestä. Keskustelu on jatkoa viime vuodelta.

OKM suosittaa lapsen edun niin edellyttäessä kuntoutusta järjestettäväksi lapsen arkiympäristössä, kuten kouluissa, mutta ei anna valtakunnallista sitovaa ohjetta aiheesta. OKM:n mukaan paras tapa yhdistää kuntoutus ja perusopetus tai varhaiskasvatus tulee selvittää ja kirjata lapsikohtaisesti yhteistyöllä.

OKM muistuttaa myös vastauksessaan, että lapsen kuntoutuminen tukee osaltaan lapsen oikeutta perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen. Lapsen oikeudet eivät ole tältä osin toisilleen vastakkaisia.

Monialaiseen yhteistyöhön velvoittavia lakeja on useita. Kelan vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa se on Kelan kuntoutuslain 10 §. Samoin OKM huomauttaa, että perusopetuslaissa, varhaiskasvatuslaissa sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa on vastaavat monialaiseen yhteistyöhön velvoittavat säännökset.

Ensisijaisesti on huomioitava lapsen etu – se on tehtävä kirjallisesti

Vastauksen mukaan perusopetusta tai varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.

Käytännössä tämä ilmenee niin, että yksittäistä lasta koskevat koulun ja terapeutin välistä yhteistyötä koskevat linjaukset ja toimintatavat tulee kirjata varhaiskasvatuslain (540/2018) ja perusopetuslain (628/1998) säädösten mukaisesti lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan, oppimissuunnitelmaan tai HOJKS:iin (henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan).

Opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen mukaan lapsen arkiympäristöön eli kouluun tai varhaiskasvatukseen vietävä kuntoutus on suositeltava vaihtoehto. Se mahdollistaa lapsen edun kannalta tarkoituksenmukaisen kuntoutuksen toteutumisen lisäksi monialaisen yhteistyön toteuttamisen ja myös oppilaan oikeuden perusopetukseen / lapsen oikeuden varhaiskasvatukseen silloin, kun terapeutti ja koulu / päiväkoti tekevät kuntoutuksen järjestämiseksi yhteistyötä.

OKM muistuttaa näin monialaisen yhteistyön eduista lapsen kannalta. Velvoite toteuttaa lapsen etua tulee lasten oikeuksia koskevasta kansainvälisestä yleissopimuksesta, johon Suomi on valtiona sitoutunut.

OKM ei suoranaisesti sanele miten yhteistyötä on tehtävä, mutta sitä on kuitenkin kaikkien osapuolten tehtävä, jotta lapsen etu voisi toteutua. Toteutuksen yksityiskohdista tulee aina tehdä myös lain edellyttämät kirjalliset merkinnät.

Valtakunnallista sitovaa ohjetta ei anneta, sillä kuntoutus on ratkaistava lapsikohtaisesti

Kuntoutusyrittäjät toivoi valtakunnallisia linjauksia, joihin vedoten olisi voitu ratkaista eri alueilla toisinaan ilmeneviä terapian ja perusopetuksen välisiä ristiriitatilanteita. Linjausten sijaan OKM kehottaa vastauksessaan eri osapuolia etsimään yhteistyössä lapsen parasta etua vastaavaa ratkaisua. Tällainen ratkaisu on yleensä arkiympäristössä järjestettävä kuntoutus, joskaan ei välttämättä aina, jos lapsen etu muuta edellyttää.

Perustelu on ymmärrettävä, mutta toisaalta se jättää avoimeksi sen, mitä konkreettisia sopetutumistoimia sekä terapeutilta että koululta tai varhaiskasvatukselta voidaan molemmin puolin vaatia. Lakiin on selkeästi kirjattu, että lapsella on oikeus sekä perusopetukseen, varhaiskasvatukseen ja kuntoutukseen, mutta esimerkiksi kuntoutuksen toteutus kouluaikana ja koulussa jää lain tasolla suoraan vastaamatta. Osa alueista onnistuu yhteensovittamisessa toisia alueita paremmin.

Kuntoutusyrittäjän näkökulmasta tulee Kelan kuntoutuksessa noudattaa ensisijaisesti Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen sopimusta. Sopimuksessa on luonnollisesti viittaus Suomessa noudatettavaan kuntoutuslainsäädäntöön, mutta erityisiä sopeutustoimia kuntoutuksen toteuttamispaikasta tai toteuttamisajankohdasta ei erikseen mainita. Yrityksen tai yrittäjän on toimittava lapsen edun mukaisesti Kelan palvelukuvauksen edellyttämällä tavalla.

Terapeutin näkökulmasta vaihtoehtoja lapsen arkiympäristökäynnille ei välttämättä ole hirveästi. Terapeutilla on tyypillisesti rajallisesti vapaita aikoja, joiden puitteissa kuntoutus tulisi toteuttaa.

Jos arkiympäristökäynti muutetaan vastaanottokäynniksi, muuttuu palvelun luonnekin jonkin verran. Vastaanottokäynti ei ole myöskään aina mahdollinen, sillä erityisesti osa lasten terapioiden palveluntuottajien sopimuksista on kokonaan toimitilattomia. Toimitilattomia sopimuksia hankkiessaan Kela on luottanut siihen, että kuntoutukseen löytyy asiakkaan arkiympäristöstä sopiva tila. Yleensä näin myös on.

OKM ei itse ota vastauksessaa kantaa tilojen käyttöön. Selvää toki on, että päiväsaikaan lapsen arkiympäristössä toteutettavassa kuntoutuksessa ei eri tilavaihtoehtoja ole rajattomasti.

OKM:n koko vastaus on luettavissa tästä linkistä.

Kuntoutusyrittäjät ry:n ohjeet yrittäjille lapsen kuntouttamisesta

OKM:n vastauksesta voidaan poimia tiettyjä keskeisiä huomioita, jotka kannattaa ottaa huomioon, kun lapsen kuntoutuksesta sovitaan opetuksen järjestäjän kanssa:

• Lapsella on oikeus sekä kuntoutukseen että perusopetukseen. Nämä eivät ole toisilleen vastakkaisia oikeuksia silloin, kun lapsen kuntoutus palvelee myös perusopetuksen tai varhaiskasvatuksen tavoitteita.
• Käytännön yksityiskohdista on sovittava kuntoutusta toteuttavan terapeutin, koulun ja opettajan välillä sekä tietysti potilaslain mukaisesti lapsen ja huoltajan kanssa. Sovitut toimintatavat on kirjattava lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan, oppimissuunnitelmaan tai HOJKS:iin. Terapeutti tekee vastaavasti omat merkintänsä potilasasiakirjoihin ja terapiasuunnitelmaan.
• Tilojen käyttöä ei ole säädelty, mutta ministeriön mukaan kuntoutus kouluissa on suositeltava vaihtoehto silloin, kun terapeutti ja koulu/ päiväkoti tekevät kuntoutuksen järjestämiseksi yhteistyötä. Arjen ympäristöistä koulussa/ päiväkodissa annettavan kuntoutuksen järjestämisen tarkoituksenmukaisuutta ja tarpeellisuutta tulee arvioida yhteistyössä lapsen edun ensisijaisuus huomioiden. Kuntoutuksen järjestäminen edellyttää tapauskohtaista neuvottelua ja ratkaisujen etsimistä yhdessä asianosaisten kesken.