toukokuu 31, 2022 |

Onko maskii vai ei? Kela lopettaa suojainkorvaukset

Maskin kanssa vai ilman?

Suojainten, kuten maskien, visiirien tai hengityssuojainten käyttöön liittyen on herännyt nyt toukokuun lopussa paljon kysymyksiä, kun Kela on ilmoittanut covid-19 epidemien hiljentyessä lopettavansa suojainten käytöstä maksettavan kolmen tai kahden euron käyntikorvauksen.

Maskien normihierarkia menee karkeasti seuraavasti:

1. Ylin auktoriteetti on lainsäädäntö, kuten valmiuslaki. Lainsäädännön pohjalta määräyksiä suojainten käytöstä ei ole annettu. Toisinaan myös työsuojelulaki tai potilaan asemasta ja oikeuksista annettu laki saattavat edellyttää suojautumista, mutta milloin, siitä ei ole selvää oikeuskäytäntöä.

2. Toiseksi ylin auktoriteetti ovat asiakkaiden kanssa laaditut sopimukset. Sopimuksissa saatetaan edellyttää suositusten noudattamista. Tämä voi nostaa suositukset sopimuksen tasolle. Tämä edellyttää nimenomaista sopimusmainintaa.

3. Kolmantena tulee yrityksen oma linjaus suojaimista. Työnantajan päätös suojainten käytöstä sitoo myös työntekijöitä, jos suojainten käyttö liittyy työtehtävien suorittamiseen. Silloin kun lakia tai sopimusta suojaimista ei ole, tehdään päätös suojainten käytöstä tai käyttämättömyydestä yrityksen tasolla. Päätöksen tekee siis yrittäjä, tai tämän delegoimana päätöksentekijä voi olla myös alempi taso. Tämä lienee yleisin tilanne useimmilla Kuntoutusyrittäjien jäsenellä. Vastuun päätöksestä, oli se mikä hyvänsä, kantaa aina yritys itse.

4. Viimeisenä tasona tulevat viranomaisten suositukset. Suositukset eivät ylitä yrityksen päätäntävaltaa, mutta voivat vaikuttaa päätöksenteon lopputulokseen ja muun muassa riskiarviointiin. Suosituksista on kyse THL:n ja työterveyslaitoksen julkaisemissa suosituksissa.

Suositusten juridinen merkitys

Suosituksen ja lainsäädännön välinen rajaviiva voi olla häilyvä: suositus saattaa muuttua pakottavaksi oikeusohjeeksi, jos asiakkaan tai työntekijän terveyden suojelu sitä edellyttää. Toisin sanoen, jos yrityksen päätöksestä seuraa vahinkoa, esimerkiksi työntekijän tai asiakkaan sairastuminen tai vammautuminen, voidaan joutua arvioimaan työnantajan toiminnan asianmukaisuutta päätöksenteossa ja riskien arvioinnissa. Seurauksena voi periaatteessa olla rangaistus ja vahingonkorvausvelvollisuus.

Viranomaisten suositukset pysyvät jatkossakin suosituksina, mutta lienee turvallista arvioida, että suositusten mukaisesti toimineelle työnantajalle ei muita seuraamuksia voida kovin herkästi langettaa. Suosituksista poikkeaminen voi tältä osin olla pieni riski. Toisaalta pelkkä suosituksista poikkeaminen ja siitä aiheutunut vahinko ei kovin herkästi sekään johda tuomioihin. Aiheesta ei ole vielä olemassa ennakkotapauksia. Sellaisia saattaa olla myöhemmin luvassa esimerkiksi hoivakotien kuolemantapauksista, jos ne etenevät aikanaan oikeuskäsittelyyn. Kaikkiin kohtaamisiin maskin käytöstä ei myöskään ole olemassa suositusta.

Erittäin merkittävä ja ehkä merkittävin suositusten lähde lienee alueen oma viranomaiskoneisto, joka seuraa tartuntatautilain mukaisesti tautitilannetta ja antaa suosituksia ja päättää tilanteen muuttuessa myös mahdollisista rajoituksista. Paikallisia viranomaisia ovat aluehallintovirastot ja kunnat (tai kuntien puolesta toimivat koronatyöryhmät).

Lopuksi

Pohjimmiltaan kyse on suosituksista. Varsinainen päätös jää siten yrittäjän itsensä ratkaistavaksi. Vastuuta ei voi suojainten osaltakaan ulkoistaa: vastuu käyttämisesta tai käyttämättä jättämisestä on yrityksellä.

Merkittävänä tekijänä päätöksenteossa toimivat varmasti yrittäjän lisäksi terapeutit ja asiakkaat itse. Jos terapeutti ei halua käyttää suojaimia tai asiakas ei suostu kohtamaan terapeuttia ilman suojainta / tietyn suojaimen kanssa (mikä lienee harvinaisempaa), täytyy tilanne pyrkiä ratkaisemaan jollain tavalla. Toki työnantajan ja työntekijän välisessä suhteessa viimekädessä jouston tekee aina työntekijä: työnantajan direktio-oikeuteen kun kuuluu määrätä mitä työtä tehdään, missä työ tehdään ja miten työ tehdään. Tähän liittyy myös työnantajan oikeus toimivaltansa puitteissa määrätä pukeutumisesta ja suojaimista.

Koronatilanteen kehittyessä suotuisammaksi muuttuvat suojainten käyttämättömyyteen liittyvät riskit pienemmiksi. Riskit ovat tällä hetkellä myös pienemmät kuin esimerkiksi muutama kuukausi takaperin. Jatkuuko riskien pieneneminen vielä kesä ja syksyä kohti mentäessä, vai kääntyykö riskiarviossa suunta takaisin ylöspäin, näemme näillä näkymin kesän jälkeen.

Linkkejä

THL:n suositukset eri alojen ammattilaisille
THL:n ohjeista olen huomioinut, että perusterveiden terapiakäynteihin ei ole tietääkseni missään vaiheessa annettu yleistä maskisuositusta, vaan perusterveiden kanssa kyse on ollut kansalaisten yleisestä maskisuosituksesta. Riskiryhmien, kuten hoivapalveluiden kanssa, suojaimia suositellaan edelleen.

Työterveyslaitoksen uutinen maskien käytöstä työpaikoilla Uutinen korostaa työnantajan päätöstä asiassa. Työnantaja tekee päätöksen riskiarvioinnin perusteella. Riskiarvioinnissa voi hyödyntää yrityksen työterveyshuoltoa.

Työterveyslaitoksen ohje covid-19 riskiarviointiin työpaikoilla Arvioinnissa otetaan huomioon mm. rokotekattavuus työpaikoilla sekä muut toimet tartuntariskin minimoimiseksi, kuin myös alueelliset suositukset.

Kelan tiedote kuntoutuksen palveluntuottajille suojainkorvauten loppumisesta. Kela perustelee korvausten päättymistä koronavirusepidemian yhteiskunnallisten vaikutusten lieventymisellä.