kesäkuu 20, 2022 |

Potilasasiamiesjärjestelmään esitetään laajoja muutoksia

Potilasasiamiesjärjestelmään esitetään laajoja muutoksia

Yksityisten potilasasiamiesten tilalle tulisivat julkiset potilas- ja sosiaaliasianahoitajat. Sosiaaliasiamiehet ovat tällä hetkellä kaikki jo nyt julkisia toimijoita. Tämän muutoksen lisäksi asianhoitajille asetettaisiin kelpoisuusvaatimukset ja heidät rekisteröitäisiin valtakunnalliseen rekisteriin. Yksityiselle sektorille seuraavista mahdollisista maksuista ei ole esityksessä mainintaa, mutta sitä ei myöskään suljeta pois. Myös varhaiskasvatus on tulossa näiden palveluiden piiriin. Esityksen olisi tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan sote-valvontalain kanssa, eli 2024 alusta.

Hallituksen esitysluonnos on lausunnolla lausuntopalvelussa 8.8.2022 saakka.

Lakiesityksen tarkoituksena on parantaa potilas- ja sosiaaliasiamiestoimintaa. Esitetyt muutokset sisältävät nimen muutoksen, kelpoisuus- ja riippumattomuusvaatimusten lisäämisen tehtäviin sekä myös asianhoitajista koostuvan julkisen rekisterin ylläpitämisen. Suurimpana muutoksena yksityinen potilasasiamiestoiminta ajettaisiin kokonaan alas ja korvattaisiin hyvinvointialueen, HUS-yhtymän tai Helsingin kaupungin järjestämänä itse tuotettuna palveluna. Potilasasiavastaavien palvelua ei saisi edes rahalla ostaa yksityiseltä toimijalta.

Potilas- ja sosiaaliasiamiesten nykyisiin tehtäviin sinänsä ei ole esitetty muutoksia. Nyt ja jatkossakin tehtäviin kuuluisi potilaiden ja asiakkaiden neuvonta näiden potilaan tai asiakkaan oikeuksia koskevissa kysymyksissä.

Kuntoutusyrittäjät pitää muutosta oikeasuuntaisena, mutta julkinen potilasasianvastaava voi olla pukki kaalimaan vartijana

Potilasasiamiesten muuttamine vastaaviksi ja lakisääteisten edellytysten, kuten riittävän osaamisen ja koulutuksen lisääminen sekä rekisteröinti on toimenpiteenä kannatettava, vaikkakaan nykyisestä potilasasiamiesjärjestelmästä ei Kuntoutusyrittäjien tietojen mukaan ole ongelmia johtunutkaan.

Ongelmallinen ei ole myöskään yksityisen palveluntuottajan mahdollisuus nimetä potilasasiavastaavaa julkiselta puolelta. Ongelmana on velvollisuus tehdä näin. Vaikka potilasasiavastaavien tehtävistä ja riippumattomuudesta on esitetyssä lakiluonnoksessa erikseen säädetty, on riippumattomuus vaikeaa sellaisissa tapauksissa, joissa yksityinen palveluntuottaja on pakotettu yhteen ja samaan hyvinvointialueen nimittämään potilasasiavastaavaan.

Julkisen potilasasiavastaavan voi olla myös vaikeaa puuttua oman työnantajansa toimiin asiakasta neuvomalla silloin kun asiakkaan intressit ovat vastakkaisia asiavastaavan työnantajan intressien kanssa. Tällainen tilanne saattaa tulla vastaan esimerkiksi silloin, kun kuntoutuja tai muu potilas hakeutuu potilasasiavastaavan puheille hoitoonpääsyn viivästyessä tai valinnanvapauden estyessä.

Julkisen toimijan käyttövelvollisuus lisää aina julkisen sektorin kuluja ilman erillistä kilpailutusmahdollisuutta

Suomeen on kaikessa hiljaisuudessa kehittynyt vuosien varrella ammattimaisten potilasasiamiesten verkosto. Tyypillisesti potilasasiamiespalvelu ei ole ainoa yrityksen tarjoama palvelu, vaan se tukee tai tukeutuu muihin yrityksen toimintoihin. Esimerkiksi Kuntoutusyrittäjät ry:n potilasasiamiespalvelut ostetaan Asianajotoimisto Ismo Saarinen Ky:ltä, jonka toiminnan keskiössä on sote-liikejuridiikka myös muuten kuin asiakkaan näkökulmasta.

Mikäli esitys etenee sellaisenaan, tulee tämä tarkoittamaan itsenäisen potilasasiamiestoiminnan loppumista Suomessa, koska potilasasiamiestoiminta siirtyy täysin julkisten sote-järjestäjien varaan. Ehdotettua käyttövelvollisuutta on tästä näkökulmasta vaikea pitää potilaan saati yksityisten sote-palveluntuottajien edun mukaisena.

Potilasasiavastaavan toiminta maksaa aina, mutta mistä ja miten

Potilas- ja sosiaalivastaavan toiminnan rahoituksesta esitys vaikenee melkeinpä kokonaan tyytyen vain ilmaisemaan, etteivät hyvinvointialueiden lisäkustannukset olisi erityisen merkittäviä. Esitysluonnos kuitenkin myöntää sen, ettei potilasasiamiesten työmääristä tai todellisista kustannuksista ole tutkittua tietoa.

Esitysluonnoksessa arvioidaan, että potilasasiamiesten tehtävien siirto hyvinvointialueille voisi siitä aiheutuvien synergiaetujen toimesta olla mahdollista järjestää nykyistä tehokkaammin. Tätä ei erityisemmin perustella mitenkään muuten kuin oletettavalla suuremman organisaation tehokkuudella. Suurempi organisaatio ei aina kuitenkaan ole tehokkaampi: jos olisi, ei Suomessa juuri tarvittaisi mikro ja pk-yrityksiä. Hyvinvointialueiden kustannukset on katettava joka tapauksessa veroista tai asiakasmaksuista. Tällä hetkellä esitys ei sisällä mainintaa maksujen keräysmahdollisuudesta suoraan yksityisiltä palveluntuottajilta, mutta tämä mahdollisuus saattaa herätä vähintäänkin tulevilta hallituksilta, kun sote-alueiden alati kiristyvää rahoitusta aletaan ratkomaan.

Muutos kaventaisi nykyisten potilasasiamiesten osaamista

Toisaalta menettely varmasti kaventaa potilasasiavastaavien näkökulmaa hoidon järjestämiseen ja toteuttamiseen. Katsantokulma on nimittäin esityksen läpimenon myötä aina sama kuin toiminnan järjestäjällä, vaikka muodollisesti lain mukaisesti potilasasiavastaava tehtävässään riippumaton olisikin. Esimerkiksi kokeneelta yksityiseltä asianajajalta saa varmasti asiakas kokonaisvaltaisempaa palvelua omien oikeudellisten neuvojensa suhteen kuin potilasasiavastaavan virkaan palkatulta julkiselta viranhaltijalta.

Keskeistä olisi, että jatkossa palveluntuottajalla olisi mahdollisuus valita potilasasiavastaavansa itse. Tällä tavoin myös julkinen potilasasiavastaava voisi säilyä vaihtoehtona. Nykyinen esitys ei sitä tee, joten Kuntoutusyrittäjät ei voi sitä sellaisenaan tukea.