Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunto sote-uudistuksesta valmistui – uudistus etenee
Sosiaali- ja terveysvaliokunta (STV) piti 15.6.2021 tiedotustilaisuuden kertoen mietintönsä valmistumisesta ja siihen liittyvistä ratkaisuista. Valiokunta teki lakiesitykseen yksityisen sektorin kannalta varsin pienimuotoisia muutoksia (valiokunnan tiedote). Juhannusviikolla eduskunta päättää tuleeko Suomeen vuoden 2022 alussa 21 hyvinvointialueen ja Helsingin valtuustoja koskeva vaali. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyisi hyvinvointialueideille vuoden 2023 alusta alkaen.
Muutokset pieniä – alihankinta jätettiin hallituksen korjattavaksi
Valitettavasti yksityisten palveluntuottajien asemaan ei tehty muutosehdotuksia eduskunnalle. Valiokunta esitti kuitenkin lausumaehdotuksena, että hallitus arvioisi alihankintaa koskevaa sääntelyä (uudelleen) suhteessa sosiaali- ja terveydenhuollon yritystoiminnan erilaisiin organisoitumisen muotoihin.
Tämän lausuman pohjana oli lainsäädäntöehdotukseen nyt hyväksytty järjestämislain 17 §:n sanamuoto, jonka mukaan hyvinvointialueen (aiemmin maakuntien) yksityisiltä palveluntuottajilta ostamaa sote-palvelua ei saa tuottaa täysin alihankintana, vaan alihankinta saa olla ainoastaan täydentävä osa palveluita. Valiokunta kuitenkin nostaa mietinnössään esille, että alihankinta voi olla silti suuri osa yksityisen palveluntuottajan tuottamaa palvelua. Erillistä prosenttirajaa ei ole asetettu. Keskeistä on, että hyvinvointialue kykenee valvomaan koko palveluntuottajaketjua.
Alihankkijan alihankkijat on laissa erikseen kielletty maakunnan palvelutuotannossa, mutta tyypillisesti kuntoutuksessa yksityisten käyttämillä alihankkijoilla ei ole enää omia alihankkijoita muutenkaan.
Tässä kohden on myös huomionarvoista, että yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajan luvan saanti ylipäätään edellyttää sitä, että palveluntuottajalla on ns. omaa henkilökuntaa. Oma henkilökunta voi olla työsuhteista, tai vaihtoehtoisesti omana henkilökuntana voi toimia yrittäjä tai yrittäjät itse. Kuntoutusyrityksissä käytetyissä ns. “kuoriorganisaatioissa” on tyypillisesti vähintään yksi yrittäjä yhtiön toiminnassa mukana, ja isommissa on työsuhteista henkilökuntaa, joten lainsäädännön vaikutukset palveluntuottajiin jäävät riippumaan pitkälti hyvinvointialueiden omista toimista tai ylipäätään siitä, millä tarkkuudella ja yksityiskohtaisuudella ne haluavat tulevia palveluntuottajiaan valvoa.
Monituottajamalli säilyy tai ei säily – riippuu keneltä asiaa kysytään
Valiokunnan tiedostustilaisuudessa kävi ilmi, että mietintö oli jakautunut tiukasti kahtia hallitus-oppositio-akselin mukaisesti. Opposition mielestä sote-esitys estää monituottajamallin toteutumisen sekä hidastaa kansalaisten hoitoonpääsyä sekä lisää kustannuksia, kun taas hallituksen edustajien mielestä monituottajamalli on edelleen todellinen mahdollisuus – sille annettiin vain suitsia.
Varmaa lienee vain, että vaikka sote-uudistus pääsisikin nyt voimaan lain tasoisesti, jää lainsäädännössä uudistettavaa paitsi tälle, myös tuleville eduskunnille. Viimeistä sanaa ei ole vielä lausuttu. Erityisen suuri merkitys esitetyssä mallissa jää tuleville hyvinvointialueiden valtuustoille. Valtuustot voivat omilla toimillaan joko jatkaa yksityisten terapiapalveluntuottajien hyödyntämistä, kasvattaa sitä tai jopa ottaa toiminnan itselleen kokonaan. Tuota viimeistä vaihtoehtoa ei ole syytä pitää kovin todennäköisenä, sillä vaikuttavan ja kohtuuhintaisen kuntoutuksen järjestäminen maakunnan joka kolkkaan ei ole ollut vielä minkään suuren sote-järjestäjäorganisaation leipälaji.
Joka tapauksessa valtuustoihin ehdolle asettuminen ja varsinkin yrittäjämyönteisten ehdokkaiden aktiivinen äänestäminen ovat uudistuksen edetessä Kuntoutusyrittäjien paitsi jäsenilleen myös kansalaisille vahvasti suosittelemia toimenpiteitä.
Kuntoutusyrittäjien lausunto sote-uudistukseesta syyskuu 2020