Soteri-tilapäislaista mietintö

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta antoi Soteri-väliaikaislaista mietinnön – lastenterapeuteille ei myönnetty poikkeusta

Eduskunnassa käsiteltävä oleva Soteri-tilapäislaki mahdollistaisi hyväksyntänsä jälkeen yhden henkilön sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan käynnistämisen pelkällä rekisteröintihakemuksella. Muutos eli tilapäinen laki tulisi voimaan 1.2.2025 ja koskisi myös vanhojen yhden hengen palveluntuottajien tekemiä olennaisia muutoksia, kuten palvelupisteen käyntiosoitteen muutoksia. Tilapäinen laki ei koskisi kuitenkaan esityksen mukaan uusia lapsille palveluita tarjoavia sote-palveluntuottajia, kuten lastenterapeutteja, ainakaan lapsille annettavien palveluiden osalta. Vanhat jo Soteriin rekisteröidyt lastenterapeutit saisivat jatkaa ja tehdä muutoksia, kunhan palvelua tuottava henkilöstö pysyisi samana. Tilapäinen laki olisi voimassa vuoden 2026 loppuun.

Kuntoutusyrittäjien asiantuntijalausunnossa pidettiin lastenterapeuttien pois sulkemista tilapäisestä laista riskinä lasten terapiaan pääsylle. Valiokunta pohti asiaa ja ymmärsi Kuntoutusyrittäjien esittämän huolen, mutta ei kuitenkaan myöntänyt lastenterapeuteille tavoiteltua poikkeusta aloittaa palvelutuotanto heti. Kuntoutusyrittäjät esitti, että lastenterapeutit voisivat aloittaa toimintansa kolmeksi kuukaudeksi, jonka kuluessa aluehallintoviraston tai Valviran tulisi käsitellä yrittäjän hakemus, mutta tähän ei myönnytty.

Valiokunta oli mietinnöstään yksimielinen. Lasten osalta poliittinen haaste on varmasti se, että kukaan ei halua olla peruuttamassa osaksikaan lasten parissa työskentelevien henkilöiden rikostaustaotteiden tarkistamisesta. Näin siitä huolimatta, että yksityisen ammatinharjoittajien rikostaustaotteita ei tarkistettu lainkaan ennen vuotta 2024, ja että ongelmia ei ole ainakaan terapiatoimialalla tämän suhteen havaittu.

Lasten palvelut eivät ole kuitenkaan kokonaan tilapäisen lakimuutoksen ulkopuolella

Valiokunta huomauttaa, kuten Kuntoutusyrittäjätkin on lausunnoissaan tuonut esille, että rikostaustan selvitysmenettely koskee työtä, johon pysyväisluontoisesti ja olennaisesti kuuluu ilman huoltajan läsnäoloa tapahtuvaa alaikäisen kasvatusta, opetusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisen
kanssa.

Näin ollen työtehtävät, joissa ollaan vain satunnaisesti kahdenkeskisessä kontaktissa lapseen,
kuten lääkärin vastaanottotilanteet tai kasvatus- ja perheneuvolatoiminta, eivät ole rikostaustaotteen tarkistamisen piirissä. Myöskään sellaiset tilanteet, joissa huoltaja on palvelutilanteessa itse mukana, eivät ole lasten rikostaustan selvittämisestä annetun lain piirissä. Näin ollen uusi yrittäjä saisi tämän tulkinnan mukaan antaa satunnaisia kahdenkeskisiä palveluita lapsille. Kuntoutuksen menestymisen kannalta tärkeän luottamuksellisen terapiasuhteen luomiseen tällaiset satunnaiset palvelut sopivat kuitenkin huonosti.

Kuntoutusyrittäjien näkemyksen mukaan tämä saattaisi mahdollistaa kuitenkin esimerkiksi lasta koskevien terapia-arvioiden tekemisen, muttei todennäköisesti suunnitellun kuntoutuksen toteuttamista, ainakaan ennen kuin yrittäjän rikostausta on tarkistettu ja Soteri-hakemus hyväksytty.

Toivomme kuitenkin, että viranomaiset antavat täsmentäviä ohjeita lain tulkinnasta ennen lain voimaantuloa. Lasten parissa työskentelevien rikostaustan otteiden tarkistamisvelvollisuuden tulkinta ei ole kaikissa tilanteissa aina helppoa.

Lastenterapeuteilta ei edellytetä tuplahakemusta – muut kuin lasten palvelut voisi aloittaa jo heti hakemuksen jättämisen jälkeen

Kuntoutusyrittäjät toi asiantuntijalausunnossaan esille huolen siitä, että tilapäinen lakimuutos johtaisi mahdollisesti siihen, että yrittäjät antaisivat kaksi hakemusta: ensin hakemuksen siitä, että voisivat tuottaa ylipäätään sosiaali- ja terveyspalveluita, ja myöhemmin vasta ensimmäisen hakemuksen hyväksynnän jälkeen uuden hakemuksen lapsille suunnattavista palveluista, jotta toiminta saataisiin heti alkamaan.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta otti asiaan tarpeellisesti kantaa, ja piti tuplahakemusten tekemistä onneksi tarpeettomana:

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa esitettiin, että palveluntuottajan, jonka toimialaan kuuluu palvelujen tuottaminen myös alaikäisille, tulisi voida aloittaa toimintansa hakemuksen tehtyään rajoitetusti siten, että palvelujen tuottaminen alaikäisille voisi alkaa vasta, kun valvontaviranomainen on tarkistanut rikosrekisteriotteen ja rekisteröinyt toiminnan tältä osin. Tällöin palveluntuottajan ei tarvitsisi tehdä erillistä hakemusta palvelutoiminnan laajentamisesta alaikäisille annettaviin palveluihin ja maksaa tämän osalta uutta rekisteröintimaksua. Saadun selvityksen mukaan ehdotettu sääntely mahdollistaa toimintatavan, jossa palveluntuottaja aloittaa toimintansa muilta osin, mutta joutuu odottamaan rekisteröintipäätöstä ennen toiminnan aloittamista alaikäisille tarjottavien palvelujen osalta.

Valiokunnan esittämä tulkinta vastaa siten Kuntoutusyrittäjien lausunnossaan esittämään huoleen ja myös lakitekstin muutostarpeeseen. Valiokunta ei siis tehnyt tuplahakemusta koskevaa muutosta itse lakitekstiin, koska tuollainen muutos ei ollut saadun selvityksen mukaan tarpeen. Samaan tavoitteeseen voitiin siis päästä jo pelkällä laintulkinnalla. Hyvä näin.

Käytännössä siis yrittäjä, jonka toimintasuunnitelma sisältää myös lapsille suunnattuja henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa annettavia lastenterapiapalveluita, voisi aloittaa toimintansa muilta osin heti täydellisesti täytetyn Soteri-hakemuksen jättämisen jälkeen 1.2.2025 alkaen. Myös satunnainen lasten terapioiden suorittaminen kahdestaan lapsen kanssa olisi sallittua, samoin kuin mahdollisesti terapioiden pitkäaikainenkin toteuttaminen siten, että huoltaja on terapiatilanteessa mukana. Tähän liittyen lienee syytä odottaa täsmentäviä viranomaisohjeita ennen tarkkaa rajanvetoa.

Kuntoutusyrittäjät on tyytyväinen tästä täsmennyksestä. Mietintö ei avaa mihin lähteeseen laintulkinta perustuu, mutta hyvä oletus on, että sen on syntynyt valiokunnan vuoropuhelussa ministeriön ja valvontaviranomaisten kanssa. Valiokunnan mietintö on sinänsä jo itsessään sallittu lähde lain tulkinnan tueksi.

Valvontalain kehittäminen jatkuu

Vaikka väliaikaiseen lakimuutokseen ei hyväksyttykään mukaan työ- ja toimeksiantajayrittäjiä, eli sellaisia, jotka käyttävät palvelutoiminnassaan työntekijää tai alihankkijaa, voidaan lausuntoa varten tehtyä lainsäädännön kehittämistyötä hyödyntää kun Soteriin tai Soteria koskevaan valvontalakiin tehdään myöhemmin pysyviä muutoksia.

On syytä huomata, että nyt lausuttavana oleva tilapäinen lakimuutos on todella tarkoitettu tilapäiseksi. Se ei itsessään myöskään pura Soteri-hakemusten käsittelyjonoa lainkaan. Valiokunta ehdottaakin, ettäe eduskunta velvoittaisi päätöksellään valtioneuvoston jatkamaan määrätietoista Soterin-kehittämistyötä, esittäen jopa tarpeen vaatiessa pysyviä lakimuutoksia.

Kuntoutusyrittäjät onkin viestinyt ministeriölle, Valviralle, eduskunnan sote-valiokunnalle ja norminpurkutyöryhmälle omia ehdotuksiaan paitsi Soterin, myös muun kuntoutusyrittäjää koskevan lainsäädännön kehittämiseksi.