Tärkeä palvelustrategia hyvinvointialueelle tehdään yhdessä yrittäjien kanssa
LAKIPYKÄLÄ Sote-järjestämislain 11 §
”Hyvinvointialueen on laadittava taloutensa ja toimintansa suunnittelua ja johtamista varten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia osana hyvinvointialuestrategiaa. Palvelustrategiassa on otettava huomioon 22 §:ssä tarkoitetut sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet.
Palvelustrategiassa hyvinvointialue päättää järjestämisvastuulleen kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet. Lisäksi hyvinvointialue asettaa palvelustrategiassa tavoitteet sille, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan ottaen huomioon hyvinvointialueen asukkaiden tarpeet, paikalliset olosuhteet, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä kustannusvaikuttavuus.
Hyvinvointialueen asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista palvelustrategian laadinnassa säädetään hyvinvointialueesta annetun lain 29 §:ssä. Hyvinvointialueen on julkaistava palvelustrategiansa julkisessa tietoverkossa.”
Kuntoutusyrittäjien viesti:
Hyvinvointialueella laadittava palvelustrategia on tärkein asiakirja. Palvelustrategiassa asetetaan tavoitteet strategiakaudella tuotettavien palveluiden määrälle, laadulle, saatavuudelle ja kustannuksille.
Strategiaan kirjataan, kuinka tavoitteet aiotaan saavuttaa ja annetaan palvelulupaus. Siinä määritellään myös, mitkä palvelut hyvinvointialue tuottaa tai pyrkii tuottamaan itse, mitä palveluita yritykset tai kolmas sektori tuottavat tai niiden odotetaan tuottavan.
Palvelustrategiassa tulee tunnistaa sidosryhmäyhteistyön ja toimivien markkinoiden merkitys. Siinä määritellään palvelumarkkinoiden kehittämistarpeet sekä mikro- ja pk-yrittäjyyden rooli osana monituottajamalleja.
Tavoitteena on luoda sote-uudistuksen ja hyvinvointipoliittisten tavoitteiden saavuttamisen mahdollistava uusi palvelujärjestelmä. Siinä monituottajuudella, yrittäjyydellä ja yritystoiminnalla on oma merkittävä roolinsa.
Esteinä monituottajamallille voi olla esimerkiksi se, että alihankinnan tai ammatinharjoittajien käyttöä rajataan tai asetetaan sille erityisehtoja. Tällaisia ehtoja ei pidä luoda. Pk-yritysten vahvuus on usein toimiva ja ketterä erikoisosaaja-alihankkijoiden verkosto.
Palvelustrategian valmisteluun kannattaa ottaa mukaan eri sidosryhmien edustajia, myös yksityisen palvelusektorin yrittäjien ja yritysten. Hyvinvointialueen tulee huolehtia siitä, että yrittäjien ja kolmannen sektorin näkökulma ja osaaminen hyödynnetään alueen palvelustrategian valmistelussa, käytännön toteuttamisessa ja tulosten arvioinnissa.
Tavoitekirjaukset alueen palvelustrategiaan:
- Alueen sote-palvelut tuotetaan monituottajamallia hyödyntäen. Palveluntuottajan valinnassa asiakkaan omalla mielipiteellä pitää olla suuri painoarvo.
- Palveluihin on päästävä ilman viivettä (esim. kuntoutuspäätökset asiakkaille eivät saa viipyä)
- Alueen sote-palvelut tuotetaan monituottajamallilla. Palveluntuottajia kannattaa olla useita, myös mikro- ja pk-yrityksiä.
- Asiakkaille on kerrottava siitä, että heillä on valtaa valita palveluntuottajansa eri vaihtoehtojen joukosta.
- Palveluntuottajat otetaan mukaan valmistelemaan monituottajamallia toteuttavia toimenpiteitä, kuten hankintoja ja palveluseteleitä.
- Yksityiset palveluntuottajat ovat tasavertaisia muiden palveluntuottajien kanssa.
- Palveluntuottajien välinen kilpailu kannustaa saatavuuden, laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseen.
- Yksityisen sektorin toimijoiden alihankkijoiden tai ammatinharjoittajien käyttöä ei rajoiteta.