toukokuu 14, 2020 |

Tärkeää tietoa jäsenille: Varautuminen koronavirustilanteeseen (päivitetään koko ajan)

Liikkeellä olevat tartuntataudit ja kuntoutusyrittäjät, usein kysytyt kysymykset ja lisätietolinkit

 

(Artikkeliin tehdyt päivitykset on koottu listaksi artikkelin loppuun.)

Kuntoutusyrittäjien toimistolle on tullut tiedusteluja jäsenyritysten ja koronaviruksen ehkäisyn aiheuttamien toimenpiteiden yhteensovittamisesta.

Tätä tiedotetta päivitetään tarpeen mukaan.

Suomen Yrittäjien sivuilla on kattavasti kaikki uusin tieto liittyen yrittäjien tukitoimiin. Sivustoa päivitetään jatkuvasti lainsäädännön valmistuttua. Sivustolla myös linkkejä ajankohtaisiin webinaareihin.

Sosiaalihuollon yhteydessä kasvosuojainten käyttöpakko riskiryhmien kanssa 30.6.2020 asti

Kasvosuojaimista katso Sosiaali- ja terveysministeriön päätös 13.5.2020. Päätöksen mukaan hoivakoteihin kuljettaessa on noudatettava määräyksessä annettuja ohjeita suojauksesta. Samoin on toimittava kotipalvelun, kotihoidon ja kotisairaanhoidon yhteydessä.

Varsinaisten itsemaksavien asiakkaiden terveyspalveluiden osalta voimassa on aiempi suositus kotihoidon suojauksesta soveltuvin osin. Valmiuslain nojalla annetun määräyksen tapauksissa suojaus on kuitenkin pakollinen silloin, kun toimitaan riskiryhmien kanssa. Käyttöön pitää sosiaalihuollon asiakkaana olevien riskiryhmien kanssa ottaa kirurginen nenä-suusuojus, tai jos sitä ei ole käytettävissä, on käytettävä pestävää tai kertakäyttöistä kankaista suojusta tai kasvot peittävää visiiriä. Suojausvelvollisuus koskee myös henkilökohtaisia avustajia.

Päätös tuli voimaan heti ja on voimassa 30.6.2020 asti.

Mitä viranomaiset suosittelevat?

 

Viranomaiset suosittelevat yleisesti seuraamaan oman kunnan tai sairaanhoitopiirin ohjeistuksia oman alueen mahdollisesta epidemiatilanteesta.

Valtioneuvosto on ottanut käyttöön valmiuslain, jolla on ollut runsaasti vaikutuksia. Valtioneuvoston päätöksen merkitykset päivitetään tälle sivulle kun niistä saadaan tietoa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita, kuten kuntoutusyrittäjien jäsenyrityksiä, ohjeistetaan sosiaali- ja terveysministeriön aiemmin antamassa tiedotteessa.

STM suosittelee työntekijöiden jäämistä kotiin matalalla kynnyksellä, jos työntekijä on palannut koronaviruksen epidemia-alueelta tai tuntee flunssan oireita.

Päivitys 4.5.2020: Uuden 1.4.2020 voimaan tulleen lain turvin työntekijä on oikeutettu saaman Kelalta väliaikaista tukea tietyissä tilanteissa. Etuutta maksetaan ulkomailta Suomeen saapuville henkilöille, jotka on ohjattu karanteenia vastaaviin olosuhteisiin, ja ovat tästä syystä palkattomasti poissa töistä. Korvauksen edellytys on Suomessa voimassa oleva työ- tai virkasuhde, ja että palkattomasta vapaasta on sovittu työnantajan ja työntekijän välillä. Tukea maksetaan korkeintaan 14 vuorokauden ajan Suomeen saapumisesta.

Lisäksi suositetaan, että työntekijälle sallittaisiin omalla ilmoituksella esimerkiksi etätyön tekeminen työnantajan määrittelemäksi tarpeelliseksi ajaksi.

Yli 10 hengen tapahtumat on aluehallintovirastojen määräyksellä peruttu. Pienempiä tapahtumia tai yritystoimintaa ei rajoiteta, mutta ihmisten välistä kanssakäymistä suositellaan rajoitettavaksi.

Aluehallintoviraston suositukset ja määräykset löytyvät mm. täältä (kts. myös hoitokoteja koskeva kohta alla).

Ulkoministeriö suosittelee tiedotteessaan välttämään tarpeetonta matkustamista.

 

Miten asiakkaita tulisi tiedottaa?

 

Suosittelemme kertomaan asiakkaille ainakin sen, että yrityksessä seurataan viranomaisten antamia ohjeita ja toimitaan viranomaisten antamien määräysten mukaisesti. Lisäksi kuntoutuksen jatkumisesta voidaan tiedottaa, kun siitä saadaan Kelalta tai valtioneuvoston päätöksestä lisätietoa.


 

Usein kysytyt kysymykset työnantajilta

 

K: Jos viranomainen määrää työntekijän karanteeniin, mitä tapahtuu palkanmaksuvelvollisuudelle?

V: Kunnan tai sairaanhoitopiirin vastuulääkäri voi määrätä yksittäisen henkilön karanteeniin enintään kuukauden ajaksi.

Henkilöllä, joka tartuntataudin leviämisen estämiseksi on määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin, on oikeus saada ansionmenetyksen korvaamiseksi tartuntatautipäivärahaa siten kuin sairausvakuutuslaissa säädetään. Työnantajalla ei ole tältä ajalta palkanmaksuvelvollisuutta.

Jos työnantaja määrää viranomaisen omatoimisesti karanteeniin, on työnantaja palkanmaksuvelvollinen ainakin 14 ensimmäiseltä päivältä.

 

K: Mitä tapahtuu palkanmaksuvelvollisuudelle, jos viranomainen määrää yrityksen työntekijän lapsen karanteeniin?

V: Tilapäinen hoitovapaa lapsen hoitamiseksi on palkatonta, joten työnantajalla ei lain nojalla ole tällaisessa tilanteessa palkanmaksuvelvollisuutta.

Kyseeseen saattaa tulla myös työsopimuslain tarkoittama ”pakottava perhesyy”, joka oikeuttaa olemaan palkatta töistä pois.

Karanteeniin määrätyn lapsen hoitamiseksi saattaa työntekijä olla kuitenkin oikeutettu tartuntatautipäivärahaan, kunhan kotiin määrätty lapsi on alle 16 vuotias ja huoltaja on tämän vuoksi estynyt tekemästä työtään.

 

K: Jos työntekijäni sairastuu, miten toimin?

V: Työnantaja on palkanmaksuvelvollinen kuten muissakin sairauksissa. Maksuvelvollisuus on lain mukaan sairastumispäivän ja sitä seuraavan yhdeksän arkipäivän ajan (lauantai on tässä arkipäivä).

Maksuvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työntekijälle korvataan ansionmenetys jo sairausvakuutuslain nojalla (jos tälle maksetaan esimerkiksi jo sairausvakuutuslain mukaista tartuntatautipäivärahaa).

 

K: Onko työntekijällä oikeutta kieltäytyä työstä epäiltyyn virukseen vedoten?

V: Työturvallisuuslain mukaan, jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle, työntekijällä on oikeus pidättäytyä tällaisen työn tekemisestä.

Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle niin pian kuin mahdollista. Oikeus pidättäytyä työnteosta jatkuu, kunnes työnantaja on poistanut vaaratekijät tai muutoin huolehtinut siitä, että työ voidaan suorittaa turvallisesti.

Vaaratilanteen täytyy olla siten konkreettisesti vakava vaara, mutta oikeus pidättäytyä työstä poistuu viimeistään kun työnantaja on poistanut vaaratekijät tai muutoin huolehtinut siitä, että työ voidaan suorittaa turvallisesti.

Oikeus työstä pidättäytymiseen on sama kaikilla työntekijöille. Virusepäily tai pelko viruksesta ei oikeuta kieltäytymään työstä, eikä vaarallisen taudin tartuntakaan, kun työntekijän suojaamisesta on työturvallisuuslain nojalla huolehdittu.

Terveydenhuollon ammattihenkilöiltä voidaan jo työn luonteen ja koulutuksen vuoksi edellyttää työskentelyä myös sairastuneiden kanssa.

 

K: Voiko viranomainen määrätä yritykseni suljettavaksi?

V: Tartuntatautilain 58 §:n perusteella viranomainen voi määrätä suljettavaksi päiväkotien, koulujen ja yleisötilaisuuksien lisäksi myös sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköitä.

Edellytyksenä on, että toimenpide on välttämätön yleisvaarallisen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen estämiseksi.

Terveydenhuollon toimintayksiköt eli toimiluvalliset toimijat voidaan siis sulkea, vaikka tämä näillä näkymin epätodennäköistä onkin. Itsenäisiä ammatinharjoittajia tämä ei sanamuodon mukaisesti koske. Valmiuslain mukaiset rajoitukset eivät ole vielä tiedossa.

 

K: Kuka korvaa, jos yritykseni suljetaan tartuntatautilain nojalla tai liiketoiminta muuten estyy?

V: Jos karanteeniin määrätty tavara pilaantuu, korvaa kunta enintään tavaran arvon omistajalle. Yritystoiminnalle aiheutuneita vahinkoja kunta ei kuitenkaan korvaa. Tällöin korvauksia saattaa saada yrityksen keskeyttämisvakuutuksista.

Keskeyttämisvakuutusten kattavuus ja ehdot kannattaa tarkistaa omasta vakuutusyhtiöstä.

Yleensä osittaisenkin vakuutuskorvauksen saamisen edellytyksenä ehdoissa on viranomaisten laillisesti sitova määräys toiminnan keskeyttämisestä. Toisaalta kaikkia liiketoimintariskiin luettavia vahinkoja vakuutuksetkaan eivät välttämättä korvaa. Tällainen riski voi olla esimerkiksi liiketoiminnan pitkäaiakinen keskeytyminen tartuntataudin vuoksi.

 

K: Työntekijäni on menossa lomamatkalle epidemia-alueelle. Miten voin toimia?

V: Viranomaisten suositus on, ettei epidemia-alueilta palaavia otettaisi suoraan terveydenhuollon työhön. Jos henkilö on sijoitettavissa muihin työtehtäviin tai etätyöhön, kannattaa tähän mahdollisuuteen tarttua.

Koska kyseessä on kuitenkin suositus, eikä sitova määräys, ei sitä ole välttämätöntä noudattaa. Ainoastaan viranomaisten tartuntatautilain nojalla määräämät karanteenit ovat sitovia ja korvattavia.

Omaehtoisesti tai viranomaisten suosituksen pohjalta pidetystä karanteenista tai etätyöstä ei yritys tai työntekijä saa vakuutuksista tai Kelalta korvauksia. Tällöin omaehtoisesta karanteenista päättänyt vastaa itse kustannuksista.


 

Kuntoutuksen vienti kotikäynnille hoivakotiin tai muuhun kodinomaiseen ympäristöön estyy

Päivitys 15.4.2020: STM on pääsiäisen alla julkaissut tarkentavan ohjeen ympärivuorokautisen sosiaalihuollon toimintayksiköille. Ohjeessa on otsikolla “Toimintakyvyn tukeminen” selvennetty, että:

Vierailukielto ei koske välttämättömiä kuntoutuspalveluja kuten fysio-ja toimintaterapiapalveluja. Yleisperiaatteena on kuitenkin, että lähikuntoutusta käytetään vain silloin, kun se on erityisen tarpeellista. Etäkuntoutus on ensisijainen vaihtoehto.

Ohje ei ota kantaa siihen, saavatko asukkaat poistua palveluyksiköstä. Se ainoastaan mainitsee, että yksikön ulkopuolinen toiminta on nyt rajoitettua, joten toimintakykyyn on kiinnitettävä huomiota yksikön sisällä tapahtuvilla toimilla.

Kuntoutusyrittäjien jäsenyrittäjät ovat kertoneet, että osassa hoivakodeista asiakkaiden itse maksaman kuntoutuksen vieminen hoivakotiin on estynyt hoivakodin kielteisen määräyksen johdosta.

Nämä määräykset eivät ole perustuneet viranomaisten ohjeisiin tai sitoviin määräyksiin. Valtioneuvosto on antanut linjauksen, että hoivakoteihin ei oteta vieraita, mutta tuon linjauksen koskeminen terveydenhuollon ammattilaisia ei ole tiedossa. Aluehallintoviraston usein kysyttyjen kysymysten perusteella voitaisiin päätellä, ettei yksittäisiä kuntoutustyöntekijöitä rinnastettaisi vieraisiin, vaan henkilökuntaan. Samalla kannalla on yllä siteerattu STM:n ohje.

Hoivakotien sulkeminen etukäteen on myös THL:n 12.3.2020 antamaan ohjeen vastaista. Ohjeen linkki löytyy tästä. Ohjeen mukaan sairaita vierailijoita ei saa ottaa vastaan, mutta terveydenhuollon ammattihenkilöiden tai terveiden vieraiden vastaanottamista ohje ei rajoita.

Päivitys 2.4.2020: myöskään aluehallintovirasto ei usein kysytyissä kysymyksissään kiellä terapeuttien vierailija tehostetun palveluasumisen yksiköihin, vaan päinvastoin rinnastaa vastauksessaan yksittäisen kuntoutustyöntekijät hoivakodin henkilökuntaan. STM:ltä on tullut kotiin vietävistä palveluista ohje, jota vastauksen mukaan voidaan soveltaa.

Kuntoutusyrittäjät ry on laatinut asiakkaiden itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta kirjelmän sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralle, joka on 12.3.2020 ohjannut kysymyksen vastattavaksi terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselle. Myös Sosiaali- ja terveysministeriölle on laadittu aiheeseen liittyen kirjelmä.

Kuntoutusyrittäjien näkemyksen mukaan hoivakotien näin (ilman valmiuslain myötävaikutusta) tekemät rajoitustoimenpiteet ovat lakiin perustumattomia, ja hoivakoti voi olla näin aiheuttamastaan vahingosta jopa vahingonkorvausvelvollinen. STM:n tulkinnan mukaan tartuntatautilain nojalla hoivakodin johtaja voi rajoittaa vierailuja. Siitä ei kuitenkaan ole STM:n tulkintaa olemassa, voisivatko hoivakodin rajoittaa terapeuttien kotikäyntejä.

Tartuntatautilain mukaan karanteeniin voidaan asettaa ihmisiä ainoastaan virkavastuulla tapahtuvalla viranomaispäätöksellä.

Terapeutin tapaamisoikeuden estäminen rinnastuu karanteeniin, sillä hoivakodin asukkaat eivät välttämättä ole kykeneväisiä poistumaan omatoimisesti hoivakodista hakemaan hoitoa myöskään muualta.

Hoivakodin ulkopuolisten terveydenhuollon ammattilaisten, kuten terapeuttien, korvaaminen omalla työvoimalla ei ole myöskään epidemiavaaran vuoksi perusteltua, ellei se perustu viranomaisten määräykseen.

Jäsenet voivat harkintansa mukaan reklamoida hoivakoteja kirjallisesti lainvastaisella karanteenilla aiheutetusta vahingosta ja vaatimaan alustavasti myös vahingonkorvausta hoitamatta jääneistä hoidoista.

Aiheutuneet euromääräiset vahingot kannattaa kirjata ylös, sillä hoivakoti voi olla niistä vastuussa. Samoin kannattaa kirjata ylös miten hoitoon pääsyn estäminen tapahtui, missä se tapahtui, kenelle ja kenen toimesta. Hoivakodilta kannattaa vaatia myös kirjallista selvitystä hoitoon pääsyn estämisestä.

Aluehallintovirastot ovat usein kysytyissä kysymyksissä toistaneet valtioneuvoston linjaukset. Linjaus menee tätä kirjoitettaessa seuraavasti:

 

4. Voivatko yksityiset terveydenhuollon yritykset, kuten hierojat ja fysioterapeutit, jatkaa toimintaansa normaalisti koronatilanteesta huolimatta?

Suositeltavaa on, että asiakastapaamisia rajoitetaan tilapäisesti, jos vain mahdollista. Jos asiakkaan terveydentilan kannalta välttämätön asiakastapaaminen joudutaan järjestämään, on tärkeä huolehtia asianmukaisista suojaustoimista.

Erityistä varovaisuutta tulee noudattaa riskiryhmiin kuuluvien asiakastapaamisissa.  On huomioitava, että joku voi sairastaa COVID-19-infektiota tietämättään.

Varsinaisia lakiin perustuvia rajoituksia ei siis ole vielä annettu, vaan kyseessä on suositus, ei velvoitteva määräys.

Hoivakotien osalta aluehallintovirastot ovat rinnastaneet yksittäiset kuntoutustyöntekijät hoivakodin omaan henkilökuntaan, joka ilmenee henkilökohtaisia avustajia koskevast artikkelista. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut vastauksen mukaan kotiin vietävistä palveluista ohjeen, jota voidaan soveltaa myös tähän.


 

Henkilökunnan lomauttaminen, mikäli hoitoon pääsyn esty pitkittyy

 

Työsopimuslain mukaan työnteon tilapäinen vähentyminen oikeuttaa tilapäiseen lomautukseen. Lomautus voi olla työnantajan päätöksen mukaan osa-aikainen tai kokoaikainen, koskea koko henkilöstöä tai vain osaa kerrallaan.

Työntekijöiden ennakkokuuleminen lomautuksen perusteista ja sitä seuraava lomautusilmoitus tulee antaa 14 päivää ennen lomautuksen alkua.

Työsopimuslaki tuntee myös tilanteen, jossa työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen työntekijästä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi.

Tällöin työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä. Ennakkotapausta siitä, voisiko virusepidemia olla tällainen lain tarkoittama este, ei ole kuitenkaan olemassa. 14 päivän jälkeen työntekijällä ei ole oikeutta palkkaan tai (lomautuksesta poiketen) edes työttömyysetuuksiin, joten pykälän soveltaminen on tältä osin myös epäselvää.

Mikäli yrityksen palveluksessa on vakituisesti vähintään 20 henkilöä, tulee yrityksen käydä ennen lomautuspäätöstä lakisääteinen yhteistoimintamenettely, jonka kesto on neuvotteluiden kohteesta riippuen 14 päivää tai kuusi viikkoa. Päivitys: 31.3.2020 vahvistetulla ja 1.4.2020 voimaan tulevalla poikkeuslailla yt-menettely saadaan nyt käydä lyhennetyssä viiden päivän neuvotteluajassa. Laki on voimassa määräaikaisesti kesäkuun 2020 loppuun.

 

Vuosiloman antamisajankohta

 

Työntekijöille ilmoitettuja vuosilomia ei saa enää siirtää. Jos vuosilomia ei ole vielä työntekijöille ilmoitettu, tulee työnantajan ilmoittaa lomasta kuukautta etukäteen.

Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta voidaan ilmoittaa myöhemmin. Siitä on kuitenkin lain mukaan ilmoitettava viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista.

Ennen loman antamista työntekijöitä on joka tapauksessa kuultava vuosiloman ajankohdasta.

Työntekijöiden kanssa voidaan myös sopia vuosiloman pitämisestä aikaisemmin, ennen toukokuussa alkavaa lomakautta.

Vuosiloman kertyminen sairauslomalla tai karanteenissa

 

Työntekijän sairastuessa itse tälle kertyy vuosilomaa vuosilomalain mukaisesti 75 työpäivän tai enintään 105 kalenteripäivän ajalta. Tätä pidetään vuosilomalaissa ns. työssäolon veroisena aikana.

Mikäli työntekijä määrätään karanteeniin, kertyy vuosiloma karanteenin ajalta normaalisti.


 

Etäterapia vaihtoehtona

 

Kuntoutusyrittäjiltä on kysytty myös etäterapian järjestämismahdollisuuksista. Etäterveydenhuollon järjestämisen edellytyksistä on kattava selvitys Valviran verkkosivuilla.

Etäpalveluiden tuottaminen ei edellytä erillisen luvan hakemista etäpalveluiden tuottamiseksi, vaan tavanomainen vastaanottotoiminnalle annettu toimilupa riittää.

Toimilupaa päivitettäessä tai uutta lupaa hankittaessa tavanomaisten lupahakemusasiakirjojen lisäksi lupaviranomaiselle tulee toimittaa Valviran mukaan hakemuksesta riippuen ainakin etäpalvelun kuvaus, josta ilmenee toiminta-ajatus ja toiminnan pääperiaatteet, kenelle palvelu on suunnattu, potilaan tunnistamisessa käytettävä luotettava tunnistusmenetelmä sekä toimintaohje henkilökohtaiselle vastaanotolle pääsemistä varten.

Erillistä määräystä vanhojen toimilupien tai ilmoitusten päivittämiseen nämä tiedot sisältäviksi eri ole annettu laissa tai viranomaisten ohjeissa.

Yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain mukaan toiminnan olennaisesta muutoksesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus lupaviranomaiselle. Onko etäpalveluiden lisääminen tällainen lain tarkoittama olennainen muutos, ei ole tiedossa.

Kelan terapioiden osalta tulee noudattaa sitä mitä Kelan terapioiden palvelukuvauksessa on määrätty etäterapioista. Kelan etäterapiatiedote löytyy täältä.

 

Kelan terapiat

 

Kelan ajankohtaiset tiedotteet kuntoutuksen jatkamisesta löytyvät täältä. Kela on 1.6.2020 alkaen suositellut kasvokkain tapatuvan kuntoutuksen jatkamista. Kelan tiedotteita on käsitelty Kuntoutusyrittäjien jäsenwebinaarissa toukokuun 2020 lopussa.

Kuntoutusyrittäjien jäsensivuille on lisätty mallisopimus Kelan etäterapioiden käynnistämiseksi kuntoutujien kanssa. Etäterapioiden käyttö on edelleen sallittua ja sitä myös suositellaan, mikäli mahdollista.


 

Tarkempia tietoja lomauttamisesta (ja lomakelinkit)

 

Työnantaja voi antaa työntekijöille ilmoituksen tilapäisestä lomauttamisesta (linkki), joka tulee voimaan aikaisintaan 14 päivän kuluttua ilmoituksen antamisesta. Ilmoitus on sitova, ja voimassa määräajan.

Ilmoitusaika muutettiin tilapäisesti 5 päivään lakimuutoksella 1.4.2020 alkaen. Muutos on voimassa 30.6.2020 asti. Muutosta on esitetty jatkettavaksi vuoden 2020 loppuun asti. Esitys muutoksesta on jätetty eduskunnalle 5.6.2020.

Toinen vaihtoehto on sopia tilapäisestä lomautuksesta (linkki) työntekijöiden kanssa. Jos lomautuksesta sovitaan, ei 14 tai 5 päivän ilmoitusaikaa tarvitse soveltaa, vaan lomautus voi tulla voimaan jo aiemmin. Sopimus lomautuksesta on aina määräaikainen.

Päivitys: Lomautusilmoituslomakkeen sanamuoto on työntekijän hyvä tarkistaa omalta työttömyyskassalta tai työvoimaviranomaiselta, kuten TE-keskukselta.

Mikäli lomautustarve on yli 90 päivää, voidaan työntekijä lomauttaa myös toistaiseksi. Tällöin työnantajalla on oltava myös oikeus irtisanoa työntekijän työsuhde päättyväksi työn olennaisen ja pysyvän vähentymisen vuoksi. Jos lomautus tehdään toistaiseksi, se voidaan lopettaa ilmoittamalla sen päättymisestä 7 päivää etukäteen.

Työntekijä voidaan lomauttaa toistaiseksi vain silloin kun työ on vähentynyt lain tällä tavoin tarkoittamalla tavalla pysyvästi. Sekä lomautusilmoituksesta että sopimuksesta määräaikaisesta lomautuksesta on ilmettävä lyhennetäänkö työaikaa, vai keskeytetäänkö työnteko kokonaan.

 

Työnantajan lomautusilmoitus (kts. myös ilmoitusaikaan 1.4.2020 tullut muutos lopussa)

 

Jos yksipuoliseen lomautukseen päädytään, työntekijöille tulee henkilökohtaisesti antaa  ilmoitus tilapäisestä lomauttamisesta, josta ilmenee lomautuksen kesto ja toteutustapa.

Ennen lomautusilmoituksen antamista laki vaatii, että työntekijälle on annettava ennakkoselvitys aiotun lomautuksen kestosta ja perusteista. Tämän jälkeen työntekijälle on annettava tilaisuus tulla kuulluksi asiasta.

Kuulemisen jälkeen työnantaja voi antaa lomautusilmoituksen työntekijälle. Tilanteen ollessa tilapäinen, voidaan työntekijöille antaa ilmoitus tilapäisestä lomautuksesta, jonka kesto on alle 90 päivää.

Tilapäinen lomautus on aina määräaikainen, eikä sitä voi lomautusilmoituksen antamisen jälkeen perua ilman työntekijän suostumusta.

Lomautusta voidaan tarvittaessa jatkaa uudella lomautusilmoituksella.

Lomautuksen aikana työmäärää voidaan pienentää työnantajan tarpeiden mukaiseksi esimerkiksi osa-aikaistamalla tai vähentämällä työpäivien ja vastaavasti maksettavan palkan määrää.

Määräaikaisia työntekijöitä voidaan lomauttaa vain, jos nämä on palkattu sellaisen vakituisen työntekijän sijaiseksi, joka voitaisiin myös lomauttaa.

Alla keskeisimmät soveltuvat työsopimuslain 5 luvun pykälät.

3 §

Ennakkoselvitys ja työntekijän kuuleminen

Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta.

Jos lomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa työntekijöiden edustajalle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon.

Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava työntekijöille tai heidän edustajalleen tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.

Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun lain, sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen perusteella esitettävä vastaava selvitys tai neuvoteltava lomauttamisesta työntekijöiden tai heidän edustajansa kanssa.

 

4 § (7.4.2017/204)

Lomautusilmoitus

Työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle henkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti samaa ilmoitusaikaa noudattaen. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.

Ilmoitusvelvollisuutta ei ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi.

Ilmoitus on annettava tiedoksi lomautettavien työntekijöiden edustajalle.

 

Työlainsäädäntöön 1.4.2020 tulleet tilapäiset muutokset

 

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteen mukaan työlakeihin on tehty nyt muutoksia. Muutoksia ovat esimerkiksi:

– lomautusilmoitusajan lyhentäminen 14 päivästä 5 päivään

– määräaikaiset työntekijät voitaisiin jatkossa lomauttaa riippumatta siitä, ovatko he jonku sijaisia

– työsuhde voitaisiin koeaikana purkaa myös taloudellisella tai tuotannollisella perusteella

– työntekijöiden takaisinottoaikaa pidennetään tilapäisesti yhdeksään kuukauteen, jos työntekijä irtisanotaan näiden säännösten voimassaoloaikana

Lisäksi lomautetun oikeutta työttömyysetuuteen laajennettiin.


Yritysten yleinen kustannustuki

Eduskunnalle annettiin 5.6.2020 esitys yleisestä kustannustuesta. Tuki on tarkoitettu kiinteiden kulujen kattamiseen ja konkurssien ehkäisemiseen tilanteessa, jossa yrityksen liikevaihto on kärsinyt koronaviruspandemiasta.

Tuen määrä on yrityskohtaisesti vähintää 2 000 € ja enintään 500 000 €.

Edellytyksenä on lähtökohtaisesti, että:

1. Yrityksen tulee toimia toimialalla, joka on kärsinyt koronavirusepidemiasta ja koko toimialan liikevaihto on laskenut ainakin 10 %. Valtioneuvosto antaa kesäkuussa asetukset toimialoista, jotka ovat kustannustuen piirissä.

2. Yrityksen tulee olla menettänyt liikevaihdostaan vertailuajankohtana vähintään 30 %. Jos liikevaihdon muutos ei selviä automaattisesti verottajalle tehdyistä alv-ilmoituksista (kuten kuntoutuksen toimialalla, jossa toiminta on pääsäntöisesti arvonlisäverotonta), tulee liikevaihdon muutostiedot syöttää käsin. Yrityksen huhti-toukokuun 2020 liikevaihtoa verrattaisiin lähtökohtaisesti maalis-kesäkuun 2019 keskimääräiseen liikevaihtoon.

Mahdolliset muut jo saadut tuet vähennetään uudesta kustannustuesta.

Toimialajaossa kuntoutusyritykset lasketaan todennäköisesti samaan joukkoon muiden terveyspalveluiden kanssa. Mukaan laskettavat toimialat eivät ole vielä tiedossa.

Mikäli yritys ei kuulu kustannustuettujen toimialojen piiriin, voi valtiokonttori esityksen perusteella erityisen painavista syistä myöntää silti kustannustuen.

Kustannustukea haetaan valtiokonttorilta. Laki on tarkoitus saattaa voimaan mahdollisimman pian. Lisätietoja päivitetään sitä mukaan kun asian käsittely etenee.

Ohessa linkkejä eri tahojen ohjeistuksiin ja uutisiin:

Suomen Yrittäjien uutinen Fennian vakuutusturvan ja koronaviruksen suhteesta

STM:n Suositus sosiaali- ja terveydenhuollon sekä oppilaitosten henkilöstölle ja työnantajille koronavirustilanteessa

THL:n koronavirusta käsittelevä ajantasainen verkkosivu

Työterveyslaitoksen toimintaohje uuden koronaviruksen tartunnan ehkäisyyn

THL:n ohje: Koronavirustartuntojen torjunta pitkäaikaishoidon ja -hoivan toimintayksiköissä

THL:n ohje epäiltäessä koronavirustartuntaa

STM:n ohje työntekijöiden terveyden suojelemiseksi koronavirustilanteessa

TEM:n tiedote työlainsäädännön muutoksista

Kelan suosittelemat etäkuntoutusalustat 22.1.2020

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote yrittäjän työttömyysturvasta 8.4.2020


 

Artikkeliin tehdyt päivitykset:

Päivitetty 5.6.2020 klo 12:58: Lisätty maininta yleisen kustannustuen etenemisestä eduskuntaan.

Päivitetty 27.5.2020 klo 10.20: Lisätty linkki TEM:n täsmennyksiin kunnalta haettavasta yksinyrittäjätuesta. Esimerkiksi sivutulot eivät vaikuta tukeen. Kielteiseen päätökseen voi hakea muutosta kunnalta.

Päivitetty 14.5.2020 klo 12.23: Lisätty maininta STM:n suojainmääräyksestä 13.5.2020.

Päivitetty 14.5.2020 klo 10.33: Työ- ja elinkeinoministeriö tiedottaa uudesta kustannustuesta. Tukeen on oikeutettu jos liikevaihto on vähentynyt koronaepidemian vuoksi. Yksityiskohdat tarkentuvat vielä.

Päivitetty 4.5.2020 klo 10.04: Lisätty linkki STM:n tiedotteeseen uudesta laista jolla työntekijälle maksetaan korvausta mm. lapsen hoidosta tai palkattomasta vapaasta, milloin asiasta on sovittu työnantajan kanssa. Laki tuli voimaan 1.5.2020.

Päivitetty 27.4.2020 klo 10.10: Lisätty oheinen linkki valtioneuvoston tiedotteeseen arvonlisäverojen osittaisesta lainaamisesta takaisin yrityksille. Ehtona on, että palautetut ja lykätyt arvonlisäverot maksettaisiin takaisin valtiolle kahden vuoden aikana. Lainasta tulee maksaa korkoa. ALV-lainan tarkemmat yksityiskohdat eivät ole vielä tiedossa.

Päivitetty 15.4.2020 klo 10.08: Lisätty linkki STM:n täydentävään ja tarkentavaan ohjeeseen hoivapalveluyksiköille. Ohjeen mukaan välttämätön terapia tulee voida järjestää.

Päivitetty 8.4.2020 klo 14.16: Lisätty loppuun linkki TEM:n uutiseen jonka perusteella yrittäjät ovat 8.4.2020 alkaen oikeutettuja työttömyysturvaan. Työttömyysturvaa voi hakea takautuvasti 16.3.2020 alkaen kunhan yrittäjä ilmoittautuu työttömäksi 15.4.2020 mennessä.

Päivitetty 6.4.2020 klo 15.12: Lisätty loppuun linkki Kelan suosittelemista etäkuntoutusalustoista

Päivitetty 2.4.2020 klo 10.12: Lisätty maininta Avin vastauksesta, jonka mukaan terapeutteja ei tulisi rinnastaa hoivakodin vierailijoihin, vaan henkilökuntaan.

Päivitetty 31.3.2020 klo 14.48: Lisätty linkki TEM:n tiedotteeseen työsopimuslain ym. lakimuutoksista jotka presidentti vahvisti 31.3.2020. Muutokset tulivat voimaan 1.4.2020.

Päivitetty 31.3.2020 klo 11.13: Lisätty linkki Suomen Yrittäjien sivuille liittyen yrittäjien tukitoimiin.

Päivitetty 26.3.2020 klo 14.16: Lisätty linkki ja lyhyt referaatti Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteeseen uusista lomautusajoista sekä muista tilapäisistä lainsäädänötuudistuksista.

Päivitetty 25.3.2020 klo 14.03: Lisätty linkki STM:n 25.3.2020 julkaisemaan ohjeisiin työntekijöiden terveyden suojelemiseksi koronavirustilanteessa.

Päivitetty 23.3.2020 klo 10.57: Lisätty jäsensivuille mallisopimus kuntoutuksen jatkamisesta koronatartuntatilanteessa. Mallisopimus löytyy kirjautumisen jälkeen “lomakkeet” alasivulta terapiasopimuksia koskevassa kohdassa.

Päivitetty 20.3.2020 klo 18.24: Lisätty Kelan tiedote kuntoutusten jatkumisesta. Tiedote korvaa kaksi aiempaa tiedotetta. Nykyisin Kela suosittaa etäkuntoutukseen siirtymistä, mutta ei pakota siihen. Kuntoutuja ja kuntoutuspalveluntuottaja päättävät yhdessä, miten asiassa edetään. Lue ohje täältä.

Päivitetty 20.3.2020 klo 12.01: Lisätty maininta lomautussopimuksen tarkistamisesta kassalta, mikäli sopimukseen halutaan ennalta kassan hyväksyntä, lisätty valtioneuvoston uutinen 15 miljardin lisätalousarviosta sekä valtioneuvoston suunnitelmista lyhentää YT-menettelyä ja lomautusaikoja sekä parantaa yrittäjän sosiaaliturvaa (VOIMAANTULOSTA EI OLE VIELÄ TIETOA)

Päivitetty 19.3.2020 klo 16.55: lisätty julkinen kirje kuntapäättäjille kuntoutuksen jatkamiseksi poikkeusoloissa

Päivitetty 18.3.2020 klo 14.36: lisätty linkki aluehallintoviraston usein kysyttyihin kysymyksiin ja Kelan etäterapiaan siirtymistä koskeviin tiedotteisiin

Päivitetty 17.3.2020 klo 15.17: lisätty mm. linkit Kelan tiedotteisiin, muutoksia tulee myös kun valtioneuvosto päätös valmiuslain käyttöönotosta julkistetaan ja niiden vaikutuksista saadaan enemmän tietoa.

Päivitetty 16.3.2020 klo 14:33: lisätty linkit päivitettyyn tilapäiseen lomautusilmoitukseen ja sopimukseen tilapäisestä lomauttamisesta

Päivitetty 16.3.2020 klo 8:51: lisätty loppuun linkki lomautusilmoitukseen ja tarkemmat ohjeet lomauttamisesta

Päivitetty 13.3.2020 klo 12.13: lisätty linkki THL:n Koronavirustartuntojen torjunta pitkäaikaishoidon ja -hoivan yksiköissä -ohjeeseen