syyskuu 25, 2020 |

Yhteiskannanotto: Sotesta saatava tavoitteiden mukainen ja ihmislähtöinen uudistus

Yhteiskannanotto: Sotesta saatava tavoitteiden mukainen ja
ihmislähtöinen uudistus, joka huomioi yritysten ja järjestöjen panoksen

Sote-järjestelmän uudistamiselle asetetut tavoitteet yhdenvertaisten ja laadukkaiden sosiaali- ja
terveyspalvelujen turvaamisesta kaikille suomalaisille, palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantamisesta, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta ja kustannusten kasvun hillinnästä ovat oikeat. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että kaikki saatavilla olevat resurssit hyödynnetään ja että sotea rakennetaan ihmisten tarpeet edellä.

Yritykset ja järjestöt ovat tälläkin hetkellä tärkeä osa sote-ratkaisuja ympäri Suomen. Lisäksi yksityisen sosiaali- ja terveysalan kehitysideat ja satsaukset julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen, erityisesti digitaalisiin palveluihin, ovat vieneet koko sote-kenttää eteenpäin. Tämä innovointivoima näkyy paitsi ihmisläheisempinä palveluina, se myös tukee tuottavuutta ja kustannustehokkuutta, mikä on avainasemassa sote-kustannusten kasvun hillitsemisessä.

Julkisen sektorin, yritysten ja järjestöjen välinen yhteistyö tulee mahdollistaa jatkossakin. Monituottajamalli tarkoittaa, että kaikki saatavilla olevat resurssit ja osaaminen voidaan ottaa käyttöön ja palvelutuotannosta voidaan päättää tarkoituksenmukaisesti ja ihmislähtöisesti.
Me allekirjoittaneet toivomme, että sote-uudistuksessa:

1. Yritysten ja järjestöjen panosta hyödynnetään

Hallituksen sote-uudistusesityksessä ostopalvelujen käyttämisen mahdollisuuksia rajoitetaan merkittävästi. Laadukkaiden, alueellisesti tasavertaisten ja ihmislähtöisten palvelujen takaamiseksi on tärkeää tukea laajaa yhteistyötä julkisen sektorin, yritysten ja järjestöjen välillä. Yritysten ja järjestöjen tarjoamia palveluja kannattaa hyödyntää siksikin, että niukoista henkilöstöresursseista kilpaileminen ei ole tarkoituksenmukaista eikä ainakaan laskisi kustannuksia.

Esitykseen on lisättävä keinoja, jotka mahdollistavat yritysten ja järjestöjen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisen nykyistä laajemmin. Näitä ovat muun muassa monituottajuuteen kannustaminen, palvelusetelin ja henkilökohtaisen budjetin nykyistä laajempi käyttöönotto ja järjestölähtöisen avun huomioiminen. Esityksen on tunnistettava monipuolinen, paikallista palvelutuotantoa, työllisyyttä ja elinvoimaa ylläpitävä 18 000 sote-yrityksen ja 10 000 järjestön joukko ja siinä tulee perusteellisesti arvioida vaikutukset näihin.

2. Sote-maakunnille annetaan aito itsehallinto

Hallituksen sote-uudistusesityksessä palvelujen järjestämisestä vastaaville sote-maakunnille annettaisiin varsin rajalliset mahdollisuudet päättää oman alueensa palvelutuotannosta. Käytännössä maakuntien käsiä sitoisi voimakas valtion ohjaus. Itsenäisen päätösvallan puute maakuntatasolla syö edellytyksiä palvelujen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen.
Sote-maakunnille tulee antaa aito itsehallinto ja mahdollisuus toteuttaa ihmislähtöisiä ratkaisuja alueen omista lähtökohdista.

3. Huomioidaan kustannusten läpinäkyvyys

Sote-kustannusten kasvun hillitseminen edellyttää, että palvelujen järjestäjillä on tarkka tieto siitä, mitä palveluja tarjotaan ja mitä ne maksavat. Uudistuksen yhteydessä on luotava läpinäkyvä julkisten palvelujen kustannuslaskennan malli ja sote-maakunnille velvoite noudattaa tätä mallia. Lisäksi palvelulupauksella on tuotava selkeästi esille se, mistä palveluista yhteiskunta vastaa. Kun kansalaiset tietävät riittävän tarkasti,
millaista hoitoa he ja heidän läheisensä voivat yhteiskunnalta odottaa, osaavat he myös itse varautua täydentämään tarvitsemiaan palveluja omalla varautumiselle.

Helsingissä 25.09.2020

Ulla-Maija Rajakangas

Hyvinvointiala ry

 

Anssi Kujala

Suomen Yrittäjät

 

Ismo Partanen

Lääkäripalveluyritykset ry

 

Satu Grekin

Suomen Kuntoutusyrittäjät

Ilkka Oksala

Elinkeinoelämän keskusliitto

 

Anne Knaapi

SOSTE

 

Panu Tast

Näkemisen ja silmäterveyden toimiala ry

 

Piia-Noora Kauppi

Finanssiala