Hoitotakuun parantamisesitys eteni eduskuntaan

Perusterveydenhuollon hoitotakuu kiristäisi hoitoon pääsyn aikarajaa seitsemään vuorokauteen

Esitys tulisi koskemaan uusia hyvinvointialueita, Helsingin kaupunkia ja esimerkiksi opiskelijaterveydenhuoltoa asteittain. Nykyisellään hoitoon pääsyn tulee tapahtua perusterveydenhuollossa kolmessa kuukaudessa ja suun terveydenhuollossa kuudessa kuukaudessa.

Reilun vuoden päästä, eli syyskuun alusta 2023 alkaen ensimmäinen hoitotapahtuma tulisi olla 14 vuorokauden kuluessa nykyisen kolmen kuukauden sijaan.

Siitä reilu vuosi eteenpäin marraskuun alussa 2024 hoitotakuu kiristyy edelleen lain alkuperäiseen tavoitteeseen, eli seitsemään vuorokauteen siitä kun asiakas otti yhteyttä terveyskeskukseen ja tälle tehtiin hoidon tarpeen arviointi.

Vastaavasti suun terveydenhuollossa hoitoonpääsyaika kiristyy kuudesta kuukaudesta neljään kuukauteen syyskuun alussa 2023 ja edelleen marraskuun alussa 2024 tavoiteltuun kolmeen kuukauteen.

Jatkossa terveyskeskuksen on tehtävä arvio hoidon tarpeesta vuorokauden sisällä yhteydenotosta

Nykyisen lainsäädännön mukaan hoidon tarve on arvioitava kolmessa vuorokaudessa. Hoidon tarpeen arvion tekee laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, tyypillisesti sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai lääkäri.

Koskevatko määräajat kuntoutusta?

Kyllä ja ei. Uusi seitsemän vuorokauden määräaika ei koske hoito- ja kuntoutussuunnitelman mukaisia hoitotapahtumia. Lakiesitykseen on sitä vastoin kirjattu, että asiakkaalle laadittua hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa olisi noudatettava. Jos kuntoutussuunnitelmaa ei ole laadittu, tulee hoito aloittaa kuitenkin kolmen kuukauden kuluessa.

Seitsemän vuorokauden määräaika koskee potilaan tilannetta pahentavia tai yllättäviä yleislääketieteen alaan kuuluvia ongelmia. Näihin liittyen potilaalle olisi tuossa määräajassa laadittava myös hoito- ja kuntoutussuunnitelma.

Asiakkaan pitkäaikaiseen kuntouttamiseen liittyvät kuntoutuspalvelut eivät sen sijaan kuuluisi seitsemän vuorokauden määräajan piiriin.

Joissain tapauksissa kuntoutus voi olla kuitenkin ratkaisu hoitotakuun seitsemän vuorokauden määräajassa järjestettävän hoidon toteuttamiseksi. Hallituksen esitys mainitsee tästä esimerkkinä fysioterapeutin suoravastaanoton, jolle voitaisiin ohjata asiakkaita seitsemän vuorokauden määräajan puitteissa.

Mitä tapahtuu, jos hoitotakuu ei toteudu?

Lakiesitykseen on kirjattu palvelunjärjestäjälle velvollisuus hankkia palveluja muualta, ellei se kykene niitä itse määräajassa toteuttamaan. Arviointi tästä on tehtävä hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä, eli vuorokaudessa asiakkaan yhteydenotosta.

Jos hyvinvointialue ei voi tuottaa hoitoa tai kuntoutusta määräajassa (7 vrk tai 3 kk), on potilas ohjattava esityksen mukaan muiden palveluntuottajien piiriin. Tällaisia palveluita ovat kilpailutetut ostopalvelut, palveluseteli sekä mahdollisesti myös yhteistyö muun hyvinvointialueen kanssa.

Esitys muuttaa voimassaolevaa lakia hieman, sillä nykyinen terveydenhuoltolain 54 § edellyttää kuntien hankkivan palvelut ”muualta”, jolleivät ne kykene nykyisen lain määräaikoihin. Palveluseteliä tai ostopalvelua ei nimenomaisesti mainita. Nykyinen pykälä ei myöskään ota kantaa siihen, milloin ostopalvelun tarve tulee havaita.

Uusi laki kiristäisi oikein toteutuessaan käytäntöä merkittävästi, eli käytännössä asiakkaalle tulisi hankkia ostopalvelu tai palveluseteli heti, mikäli on selvää, ettei hyvinvointialue tule yksin tai yhteystyössä toisen hyvinvointialueen kanssa pääsemään laissa säädettyyn 7 vuorokauden tai kolmen kuukauden aikarajaan.

Hallituksen esityksen vaikutuksia arvioissa osiossa on arvioitu, että ainakin jonojen purkamisesta saattaa lain voimaantullessa aiheutua kustannuksia ostopalveluiden nykyistä laajemman hankkimisen johdosta.

Kuntoutusyrittäjät haluaisi tähän kuitenkin huomauttaa, että erityisesti kuntoutuksen ostopalvelut ovat hyvinvointialueelle edullinen hankinta, eivätkä ne jonoja purkaessakaan tule välttämättä alueen omaa tuotantoa kalliimmaksi. Käytännössä esimerkiksi seitsemän vuorokauden hoitotakuun puitteissa asiakkaalle myönnetty fysioterapian suoravastaanoton palvelusetelin vaikutukset voivat olla hyvinvointialueelle hyvinkin edullisia, jos ja kun alueen asukas pääsee hoitoon heti, eivätkä tämän vaivat pahene jonossa.

Lisätiedot

Lisätietoja saa:

1. STM:n hoitotakuusivulta jolta löytyy myös ministeri Lindenin 12.5.2022 pidetty esitys uudesta hoitotakuusta.

2. Eduskunnan hoitotakuusivuilta

3. Hallituksen 12.5.2022 eduskunnalle jätettyyn esitykseen hoitotakuusta voi perehtyä tästä

4. Kuntoutusyrittäjien lausunto hoitotakuun luonnoksesta löytyy täältä.