kesäkuu 24, 2021 |

Liikkumisen apuvälineen käyttö ei ole luovuttamista – vaan mahdollisuuden antamista

Kaupallinen yhteistyö

Erilaisilla liikkumisen apuvälineillä saattaa olla korkea käyttöönottokynnys. Apua tarvitseva kokee helposti, että apuvälineen käyttö tarkoittaa luovuttamista. Mutta asia onkin toisin päin – reagoimalla riittävän nopeasti säästyy tulevaisuudessa vaikeammilta ongelmilta. 

Käyttöönottokynnys. Se on monen kohdalla liian korkea, kun puhutaan liikkumisen apuvälineistä. Tämä kynnys on kuitenkin henkinen ongelma – suomalaisessa mentaliteetissa kun avun pyytäminen saatetaan joskus nähdä heikkoutena. 

– Monesti on niin, että apuvälineen käyttöönottamista mietitään, ja jopa todetaan tarpeelliseksi. Mutta lopullista käyttöönottopäätöstä ei tehdä ennen vihoviimeistä hetkeä. Tai sitten tulee joku tapaturma, joka aiheuttaa pakon. Jostain syystä tämä käyttöönottokynnys voi joskus olla erittäin korkea. Apuvälinettä ei tarvitse hävetä, Invalidiliiton TuleApu-hankkeen suunnittelijana 2018-2020  toiminut Hanna Solja toteaa. 

Solja kertoo esimerkkinä, että jokaisen ihmisen arjessa on huomaamatta erilaisia apuvälineitä käytössä, kuten vaikkapa silmälasit, pitkävartinen kenkälusikka tai kävelysauvat. Niihin suhtaudutaan ilman dramatiikkaa – ja samaan pitäisi pyrkiä myös liikkumista auttavien apuvälineiden kanssa. 

– Esimerkiksi rollaattori voi olla valtava apu arjessa. Samalla kun se helpottaa liikkumista, se on myös tuoli, jonka päällä voi istua, kun tarvitsee tauon. Ja siinä on myös kori, jossa voi kätevästi kuljettaa vaikkapa ostokset kaupasta, Solja sanoo. 

Apuväline on nimeen omaan APU, joka tukee ihmisen itsenäisyyttä ja omatoimisuutta. Kun liikkuminen helpottuu, jää samalla myös enemmän aikaa muuhun tekemiseen ja sosiaaliseen elämään. Se on myös taloudellinen apu, kun kuljetuspalveluiden tarve vähenee. 

Liikkumis- ja toimimisesteisen henkilön sujuva arki ja hyvä elämänlaatu edellyttävät toimivia apuvälineitä. Apuvälineiden avulla voidaan myös edistää kuntoutumista, tukea, ylläpitää sekä parantaa liikkumis- ja toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa. Ne auttavat selviytymään itsenäisesti kotona ja kodin ulkopuolella sekä ehkäisemään toimintakyvyn heikentymistä.  

– Erilaisia välineitä on erilaisiin tarkoituksiin. Voi olla myös ”sekakäyttäjä”. Eli sisällä voi riittää, että turvautuu kyynärsauvaan, mutta ulkona pitää olla rollaattori. 

Muita tyypillisiä liikkumisen apuvälineitä ovat esimerkiksi manuaalipyörätuoli, sähkömopo ja sähköpyörätuoli. Asiantuntijan kanssa kannatta keskustella, missä vaiheessa on hyödyllistä siirtyä apuvälineestä toiseen. 

Kun ottaa uuden apuvälineen käyttöön, täytyy ensin varmistaa, että sitä käytetään oikein. 

– On tärkeää, että apuväline on tehty sen käyttäjää varten. Sen takia ei kannata ottaa jonkun toisen käyttämää apuvälinettä käyttöön, ennen kuin on asiantuntijalta varmistanut, että kaikki asetukset ovat oikein. Apuvälineen käytön ergonomia on myös tärkeä, Solja korostaa. 

Kaikesta tärkein ohje on kuitenkin se, että apuvälineitä ei vain hankita, vaan niitä myös käytetään. 

– Vain käytössä oleva apuväline on hyödyllinen. Eivät ne auta, jos ne keräävät pölyä nurkassa.

Lisää tietoa liikkumisen apuvälineistä löydät: https://www.invalidiliitto.fi/liikkumisenapuvalineista 

 

Invalidiliitto ry on fyysisesti vammaisten ihmisten valtakunnallinen vaikuttamisen ja palvelutoiminnan monialajärjestö. Invalidiliitto edistää ja kehittää fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua, liikkua ja elää täysipainoista elämää.

www.invalidiliitto.fi