joulukuu 27, 2021 |

Rajoitukset ja kuntoutus: Avien usein kysytyt kysymykset

hox: jos olet kiireinen, lue lopusta ainakin yhteenveto

Rajoituspääkset eivät saa estää lakisääteisiä palveluita

Koronatilanteen kiristyessä myös alueelliset rajoituspäätökset ovat kiristyneet. Ajankohtaiset ja kattavat omaa aluettasi koskevat tiedot löydät täältä oman alueen avin sivun kodalta.

Erityisesti kuntosalien ja uima-altaiden sulkeminen voi vaikuttaa Kuntoutusyrittäjien jäsenten toimintaan.

Usein kysyttyä koronaviruksesta – sivu

Avien usein kysyttyä koronaviruksesta -sivuston kohta “Asiakas- ja toimitilojen käyttö” koskee erityisesti kuntoutusyrittäjiä. Sen alta löytyy lakisääteisiä palveluita koskeva kohta. Sen mukaan:

Lakisääteisillä palveluilla tarkoitetaan kaikkia niitä palveluja, jotka laki velvoittaa järjestämään tai joiden järjestäminen perustuu lakiin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi koulujen liikuntaopetus, koronarokotusten järjestäminen ja lääkinnällinen kuntoutus.

Lääkinnällistä kuntoutusta on paljon erilaista, eikä kattavaa listaa voida tyhjentävästi tehdä niistä kaikista. Tunnusomaista tällaisille kuntoutuksille on kuitenkin se, että niistä on saatu valituskelpoinen päätös. Lääkinnälliset kuntoutukset ovat kuntoutuksen järjestäjälle arvonlisäverottomia. Esimerkiksi pelkkä lääkärintodistus kuntoutuksen tarpeesta ei yksin osoita, että kyse on lakisääteisestä palvelusta.

Lääkinnällistä kuntoutusta on esimerkiksi Kelan, sairaanhoitopiirin ja terveyskeskuksen järjestämät kuntoutukset sekä vakuutusyhtiön järjestämät kuntoutukset silloin, kun kuntoutuksen järjestäminen perustuu lakiin. Vakuutusyhtiön lakiin perustuvia kuntoutuksia ovat esimerkiksi työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella järjestettävät kuntoutukset.

Tilojen hallinnasta vastaava taho on vastuussa siitä, että tiloja käytetään päätöksen ehtojen mukaisesti.

Avien tulkinta kuntosalien rajoituspäätöksistä

Jos tilat on lain ja avin päätöksen nojalla määrätty suljettavaksi, kuten kuntosali tai terapia-allas, täytyy päätöstä noudattaa. Yllä on avin vastauksessa kuvattu lakiin perustuvia kuntoutusmuotoja, joita rajoituspäätökset eivät kuitenkaan koske. Tällaisia ovat Kelan, sairaanhoitopiirien tai kuntien sekä lakisääteisten vakuutusten järjestämät kuntoutukset.

Pelkkä lähetteellinen tai asiakaskohtaisesti arvioitu kuntoutustarve ei siis riitä avaamaan suljettavaksi määrättyjä tiloja kuntoutujille. Taustalla täytyy olla Kelan päätös tai vaikkapa kunnan suorahankinta sekä jokin lakipykälä, johon kuntoutuksen järjestäminen yksittäisen henkilön tapauksessa perustuu.

Entäpä jos tuollaista päätöstä tai lakipykälää ei ole?

Kuntoutusyrittäjät on kysynyt avien koronaneuvonnasta keväällä 2021 sovelletaanko kuntosalien sulkupäätöstä myös sellaisiin kuntosaleihin, jotka eivät ole yleisölle avoimia, vaan vain esimerkiksi kuntoutusyrityksen omille asiakkaille. Avit vastasivat, että kuntosaleja ei ole tartuntatautilaissa erikseen määritelty. Sellaisenaan päätös koskee siis kaikkia päätöksessä mainittuja urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistyskäytössä olevia kuntosaleja.

Rajoituspykälää koskevan hallituksen esityksen mukaan rajoituspäätöksessä olisi erikseen selostettava, mitä oleskeluun tarkoitettavilla tiloilla tarkemmin tarkoitetaan. Tällä hetkellä rajoituspäätöksissä on siis todettu sulkupäätösten koskevan seuraavia julkisten ja yksityisten toimijoiden urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistyskäytössä olevia tiloja:

  • joukkueurheiluun, ryhmäliikuntaan, kontaktilajien harrastamiseen ja muuhun vastaavaan urheiluun tai liikuntaan käytettävät sisätilat sekä kuntosalit ja muut vastaavat sisäliikuntatilat
  • yleiset saunat sekä uimahallien, maauimaloiden ja kylpylöiden allastilat sekä niiden välittömässä yhteydessä olevat pukuhuonetilat
  • tanssipaikat sekä kuorolaulutoimintaan, harrastajateatteriin tai muuhun vastaavaan ryhmäharrastustoimintaan käytettävät tilat
  • huvi- ja teemapuistot, tivolit sekä eläintarhojen sisätilat
  • sisäleikkipuistot ja sisäleikkipaikat
  • kauppakeskusten yleiset oleskelutilat pois lukien vähittäiskaupan liiketilat ja palvelujen tarjoamiseen käytettävät tilat sekä kulku niihin.

Kuntosalien määritelmää ei ole päätöksissä toistaiseksi täsmennetty lainkaan. On syytä kuitenkin huomata, että sulkemispäätös koskee urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistyskäytössä olevia tiloja. Pelkästään kuntoutuskäytössä olevia tiloja ei ole rajoituksessa mainittu.

Jos siis kuntoutusyrityksellä on hallussaan oma kuntosali ja sitä käytetään urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistyskäyttöön, on se kävijämäärästä riippumatta suljettava, mikäli paikallisen avin rajoituspäätös sulkemista edellyttää. Tiloissa voidaan sulkemisesta huolimatta järjestää lakisääteistä lääkinnällistä kuntoutusta.

Se, voiko urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistyskäytössä olleissa tiloissa järjestää yksittäisen muun asiakkaan kuntoutusta, vaikuttaa olevan siis estynyt. Edes itsenäiseen harjoitteluun asiakasta ei tiloihin voi laskea, ellei koko tilaa vuokrata siten, että kyse on yksityisyyden ja perhe-elämän piiriin kuuluvasta toiminnasta.

Selvyyden vuoksi on syytä todeta, että laissa tai avien määräyksissä ei ole kielletty ketään tuottamasta kuntoutuspalveluita. Kyse on siitä, voidaanko kuntoutuspalvelua tuottaa tilassa, josta voidaan käyttää myös sanaa “kuntosali”. Kyse on myös siitä, käytetäänkö tiloja urheilu-, liikunta-, huvi- tai virkistyskäyttöön.

Muuttuuko siis esimerkiksi Kelan kilpailutuksessaan pisteyttämä LHT-sali (lääkinnällinen harjoitusterapia) kielletyksi kuntoutuksen järjestämispaikaksi vain siksi, että tilaa voidaan kutsua myös kuntosaliksi?

Allekirjoittaneen mielestä ei muutu, tai ainakaan tämä ei liene ollut lainsäätäjän tarkoitus. Se, mitä lainsäätäjä on kuntosalilla tarkoittanut, ei valitettavasti lain esitöistä selviä, eivätkä aluehallintovirastot ole ottaneet asiaan päätöksissään myöskään tarkempaa kantaa.

Toisaalta nyt kirjattuihin rajoituspäätöksiin on kirjattu, että ne koskevat vain liikunta-urheilu, huvi ja virkistystoimintaa. Kuntoutus ei tyypillisesti ole mitään näistä. Jos kuitenkin samoja tiloja on käytetty aiemmin esimerkiksi liikuntaan, tulisi ne päätöksen perusteella sulkea.

Yhteenvetona lain tulkinnasta voidaan todeta, että…

Kuntosalit, joissa harjoitetaan urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistystoimintaa on siis suljettava kaikelta paitsi lakisääteiseltä kuntoutukselta.

Missä sitten menee kuntoutukseen tarkoitetun LHT-salin ja liikuntaan ja urheiluun tarkoitetun kuntosalin ero, se jäänee kuntoutusyrittäjien itsensä tapauskohtaisesti tulkittavaksi. On syytä huomata, että samalla kuntoutusyrittäjä kantaa myös vastuun omasta tulkinnastaan ja oma tulkinta pitää tarvittaessa myös pystyä perustelemaan.

Aluehallintoviraston viranhaltijat eivät välttämättä hyväksy kovin helposti kiertelyä asiassa. Vanhaa sanontaa mukaillakseni: jos jokin tila avin viranhaltijan mielestä näyttää kuntosalilta, haisee kuntosalilta ja maistuu kuntosalilta, on kyseessä luultavasti kuntosali.

Toisaalta jos tilassa ei selkeästi ole ollut liikunta-, urheilu- tai virkistyskäyttöön viittaavaa toimintaa, ei sitä pitäisi päätöksen perusteella sulkea, vaikka siitä joku ehkä käyttäisikin nimitystä kuntosali.

Rajoituspäätösten lievennykset nuorille

Joillain alueilla on tarkoitus pitää tiloja lapsille ja nuorille avoimena. Käytännössä tämä saattaa helpottaa esimerkiksi lakisääteisten allasterapioiden järjestämistä, jos altailla on paikalla tarvittava henkilökunta ja laitteet pidetään lapsia ja nuoria varten muutoinkin käynnissä. Mitään erityistä velvollisuutta kunnilla ei nimittäin ole pitää yleisiä altaita toiminnassa pelkästään kuntoutuksen tarpeita varten.

Kuntoutusyrittäjien aiempi uutinen vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta, koronapassista ja rajoituspäätöksistä löytyy täältä.