Soterin ja valvontalain usein kysytyt kysymykset (UKK)

Pyysikö joku lisää paperitöitä?

Päivitetty 28.12.2023 klo 9.21: Lisätty täsmennys siitä, ettei erillisiä Suomi.fi valtuuksia tarvita nimenkirjoittajilta tai toiminimiyrittäjiltä.

Päivitetty 15.12.2023 klo 13.42: Lisätty maininta vammaisten parissa työskentelevien rikostaustaotteen viivästymisestä vuoteen 2025.

Päivitetty 15.12.2023 klo 9.07: Lisätty loppuun lisäkysymys 11: Entä  jos teen alihankintaa toiselle?

Päivitetty 11.12.2023 klo 11.09: Täsmennetty mitä eroa on vanhan lain mukaisella jo poistuneella ”tietoturvan omavalvontasuunnitelmalla” sekä uuden lain omavalvontasuunnitelmalla.

Päivitetty 7.12.2023 klo 11.19. Lisätty tieto osoitteen piilottamisen mahdollisuudesta sekä täsmennetty iäkkäiden ja vammaisten parissa työskentelevien rikostaustaotetta koskevaa kohtaa.

0. Mitä nyt täytyy ainakin tehdä?

Aktivoi yrityksellesi tarvittavat suomi.fi -valtuudet. Ohjeet siihen saat täältä. Toiminimiyrittäjä tai nimenkirjoittaja voi tunnistautua yrityksen puolesta Soteriin verkkopankkitunnuksillaan myös ilman Suomi.fi -valtuuksia.

Muuten riittää, että vilkaiset alla olevaa ja valmistaudut henkisesti ensi vuoteen. Konkreettisin muutos tulee kaikille iäkkäiden parissa työskenteleville 1.1.2024 alkaen, kun uusilta työntekijöiltä täytyy pyytää uuden lain mukaiset rikostaustaotteet. Vammaisten rikostaustaotteita voidaan tilata vasta 1.1.2025 alkaen kun uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan. Eduskunta muutti vammaispalvelulain voimaantuloaikaa syksyllä 2023.

Päivitämme tätä sivua kun lisätietoja ja kysymyksiä tulee.

Halutessasi voit ottaa osaa Kuntoutusyrittäjien tai Valviran webinaareihin. Avin jo pitämistä webinaareista löytynee lähiaikoina tallenne myös täältä.

Sote-valvontalain usein kysytyt kysymykset

1. K: Apua, mistä on kysymys?

V: Edellinen eduskunta sääti viime töikseen nipun sosiaali- ja terveydenhuollon lakeja, jotka tulevat voimaan 1.1.2024. Niistä merkittävin on valvontalaki, joka korvaa nykyisen lait yksityisestä terveydenhuollosta ja lait yksityisestä sosiaalihuollosta. Uudistus on kuntoutusyrityksille tärkeä, koska uusi laki toimii kaiken yksityisen terveydenhuollon perustana. Lakia sovelletaan siirtymäajan jälkeen kaikkialla sekä yksityisessä että julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Muita samaan aikaan voimaan tulevia lakeja ovat lait potilasasiavastaavista ja uusi asiakastietolaki joka näkyy parhaiten asiakaille 1.1.2024 uusittavana Kanta-informointina.

2. K: Olen ammatinharjoittaja, miten tämä vaikuttaa minuun?

V: Jos olet tehnyt itsenäisen ammatinharjoittajan ilmoituksen vanhan lain voimaan tullessa (ennen 1.1.2024), ei uusi laki vaikuta välittömästi mitenkään. Jos teet muutoksia toimintaan uuden lain voimaan tullessa tai aloitat vasta ensi vuonna, muuttaa viranomainen aiemman ilmoituksesi uuden lain mukaisiksi rekisteröitymisiksi viran puolesta (katso alla kysymys 4).

3. K: Minulla terveyspalveluita tuottava yhtiö, miten tämä vaikuttaa minuun?

V: Jos olet saanut yhtiöllesi terveydenhuollon toimiluvan vanhan lain voimaan tullessa (ennen 1.1.2024), ei uusi laki vaikuta välittömästi mitenkään. Jos teet muutoksia toimintaan uuden lain voimaan tullessa, muuttaa valvontaviranomainen lupasi uuden lain mukaisiksi rekisteröitymisiksi viran puolesta (katso alla kysymys 4).

4. K: Olen lukenut, että minun täytyisi rekisteröityä johonkin? Miten se tapahtuu ja milloin?

V: Vanhan lainsäädännön aikana luvan saaneet tai ilmoituksen tehneet voivat jatkaa toimintaansa 1.1.2024 alkaen ilman välittömiä muutoksia. Jos kuitenkin muutat toimintaasi olennaisesti, esimerkiksi siirrät yrityksesi uuteen osoitteeseen, muuttaa valvontaviranomainen lupasi tai ilmoituksesi uuden lain mukaisiksi rekisteröitymisiksi viran puolesta. Joudut tätä varten toimittamaan viranomaiselle muutoksen edellyttämät täydentävät tiedot. Uusi rekisteröinti on kaikille ammatinharjoittajille ja yhtiöille muodosta riippumatta sama kaksivaiheinen menettely: Y-tunnuksen rekisteröinti palveluntuottajaksi ja toiminnan rekisteröinti palveluyksiköksi.

Nämä kaksi uutta sanaa kannattaa tankata: palveluntuottaja on taustalla vaikuttava y-tunnus, ja palveluyksikkö on toiminnallinen ja hallinnollinen kokonaisuus, joka tarjoaa asiakkaalle lopulta palvelun.

Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita palveluyksiköitä, ja useammalla palveluntuottajalla voi vastaavasti olla myös yhteinen palveluyksikkö (kts. seuraava kysymys 5.).

Vanhan lainsäädännön aikana luvan saaneet tai ilmoituksen tehneet voivat jatkaa toimintaansa 1.1.2024 alkaen ilman välittömiä muutoksia. Jos kuitenkin muutat toimintaasi olennaisesti, esimerkiksi siirrät yrityksesi uuteen osoitteeseen, muuttaa valvontaviranomainen lupasi tai ilmoituksesi uuden lain mukaisiksi rekisteröitymisiksi viran puolesta. Joudut tätä varten toimittamaan viranomaiselle muutoksen edellyttämät täydentävät tiedot. Täydentävät tiedot on toimitettava joka tapauksessa kolmen vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Vanhan luvan tai ilmoituksen muuntaminen uuden lain rekisteröinneiksi tapahtuu viran puolesta ja maksutta.

5. K: Mikä on tämä huhuttu yhteinen palveluyksikkö?

V: Yhteinen palveluyksikkö on uusi lakiin kirjattu vapaaehtoinen malli, jossa palveluntuottajat voivat halutessaan valita keskuudestaan yhden palveluntuottajan edustamaan muita yhteistä palveluyksikköä koskevissa asioissa.

Käytännössä yhteisen palveluyksikön rekisteröintiasioista huolehti palveluyksikön osalta yksi ja sama taho. Lakikielessä hänet tunnetaan nimellä valtuutettu palveluntuottaja. Valtuutettu palveluntuottaja vastaa siitä, että hänen keräämänsä ja viranomaisille antamansa tiedot ovat oikeita. Muilta palveluntuottajilta saadut tiedot esimerkiksi yhteiseen palveluyksikköön kuuluvan henkilöstön koulutuksista on siis erikseen varmistettava, ennen niiden ilmoittamista viranomaisille.

Yhteisellä palveluyksiköllä kirjataan käytännössä lakiin nykyinen terveysalalla varsin yleinen toimintamalli, jossa terveydenhuollon yritykset jakavat tilat ja mahdollisesti myös potilastietojärjestlemät ja markkinoinninkin. Näiden rinnalle yksi yrityksistä voi halutessaan ottaa vastuulleen muiden palveluntuottajien sote-valvontalain mukaiset asiat. Yhteisellä palveluyksiköllä voi olla myös yhteinen omavalvontasuunnitelma.

6. K: Mitä tarkoitetaan Soteri-rekisterillä?

V: Soteri on saanut kunnian olla tämän lupauudistuksen kasvot ja ikkuna suurelle yleisölle. Teknisesti Soteri on viranomaisrekisteri, mutta Soterista rakennetaan myös JulkiTerhikin kaltainen julkinen tietojärjestelmä, josta kansalaiset ja viranomaiset (kuten hyvinvointialueet ja Kela) voivat halutessaan selvittää jokaisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajan ja palveluyksikön rekisteröintitiedot.

Soterista on siis ensi vuoden alusta alkaen mahdollista etsiä nimellä sote-palveluntuottajia ja näiden palveluyksiköitä, nähdä tietoja siitä minkälaisia palveluita yritykset tarjoavat, missä osoitteissa yritykset (tai yrittäjät!) toimivat ja myös muita tietoja, kuten minkälaisia asiakasmääriä yritys on rekisteröitymisilmoituksessaan luvannut ottaa vastaan.

Palveluntuottaja ja vastuuhenkilö voivat lain mukaan perustellusta syystä kieltää osoite- tai muun yhteystietonsa julkistamisen julkisessa Soteri-palvelussa. Jollei sitä erikseen kielletä, on yrittäjän ja vastuuhenkilön osoite kaikkien luettavissa tulevasta Soterista. Kiellot voi tehdä todennäköisesti vuoden 2024 alusta lukien, kun yritykset siirretään Soteriin.

Yrittäjän ja vastuuhenkilön kotiosoite on todennäköisesti uusi täydennettävä tieto, sillä sitä ei löydy  nykyisestä julkisesta IAH-tai sote-organisaatiorekisteristä.

Soteri-rekisteri rakennetaan nykyisten itsenäisten ammatinharjoittajien ilmoituksen (IAH-rekisteri) ja luvan saaneiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden rekisterit (sote-organisaatiorekisteri) yhdistämällä.

Soteri on yritykselle myös uusi markkinointikanava, jota asiakkaat tulevat käyttämään etsiessään itselle sopivia sosiaali- ja terveyspalveluita. Uusi laki velvoittaa julkaisemaan yrityksen laatimat omavalvontasuunnitelmat ja mahdolliset omavalvontaohjelmat, sekä näihin säännöllisesti tehdyt päivitykset ja havainnot. Soteri voi yrityksen some-kanavien ja kotisivujen ohella olla yksi tapa julkaista näitä tietoja.

7.  K: Lyhyesti ja ytimekkäästi, mitä uusia velvollisuuksia minulle kuntoutusyrittäjänä tulee ensi vuonna?

V: Uuteen sote-valvontalakiin on kirjattu nippu uusia tehtäviä, joista kooste ohessa:

• Joka vuosi maaliskuun loppuun mennessä kuntoutusyritysten täytyy tarkistaa omat tietonsa soteri-rekisteristä. Soteri-rekisteriin pääsee ensi vuonna käsiksi Suomi.fi -valtuuksilla. Suomi.fi -tunnukset voi ottaa käyttöön jo nyt  (ja myös kannattaa!), mutta Soteriin niillä ei pääse tutustumaan kuin aikaisintaan tammikuussa.
• Iäkkäiden parissa työskenteleviltä on 1.1.2024 alkaen pyydettävä rikostaustaote, silloin kun nämä työskentelevät ensimmäistä kertaa iäkkäiden kanssa. Vammaisten osalta vastaava velvoite tulee voimaan vasta 1.1.2025. Menetelmä on juridisesti sama kuin lasten kanssa työskentelevien rikostaustaotteiden tilaamisessa. Työntekijä tilaa otteen Hämeenlinnassa sijaitsevalta oikeusrekisterikeskukselta ja esittää sen työnantajalle. Vanhoilta työntekijöiltä, jotka ovat jo työskennelleet lasten ja iäkkäiden kanssa, ei rikostaustaotetta tarvitse pyytää. Yrittäjien osalta rikostaustaotteen pyytää nähtäväksi valvontaviranomainen, eli avi tai Valvira.
  

  Iäkkäällä henkilöllä tarkoitetaan lain mukaan henkilöä, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta.

  Vammaisen henkilön määritelmä on laajempi, ja se perustuu vammaispalvelulain 2 §:n. Vammaisella tarkoitetaan esimerkiksi henkilöä, jonka vamman tai sairauden aiheuttama fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen, sosiaalinen tai aisteihin liittyvä toimintarajoite on pitkäaikainen tai pysyvä. Laki tulee voimaan iäkkäistä poiketen vasta 1.1.2025.

  Lue lisää STM:n ohjeesta Rikosrekisteriotteen tarkistamisesta valvontalain nojalla

• Jokaisen palveluntuottajan on koosta riippumatta laadittava uuden lain mukainen omavalvontasuunnitelma. Monet yrittäjät haluaisivat alkaa uuden pakollisen omavalvontasuunnitelman työstämisen jo nyt, mutta valitettavasti uusia viranomaismalleja ei ole siitä vielä julkaistu. Valvira julkaisee uuden lain mukaisesta omavalvontasuunnitelmamääräyksestä ja siihen liittyvästä omavalvontasuunnitelman mallista luultavasti lausunnolle tulevan luonnoksen tänä vielä vuonna, mutta lopullista mallia saadaan odottaa ensi tammikuulle. Valvira järjestää webinaarin aiheesta 15.12.2023, jota myös Kuntoutusyrittäjät aikoo seurata.
• Uusi omavalvontasuunnitelma on palveluyksikkökohtainen. Samassa palveluyksikössä voi kuitenkin olla useita palvelupisteitä. Palvelupiste tarkoittaa konkreettisesti paikkaa, jossa palvelu annetaan. Se voi olla osoite, tai se voi olla täysin virtuaalinenkin, esimerkiksi etävastaanottopalvelu.
  

  Useimmat Kuntoutusyrittäjien jäsenet pärjäävät todennäköisesti yhdellä palveluyksiköllä, joka voi olla oma tai yhteinen toisen kuntoutusalan yrityksen kanssa. Useimmat jäsenet eivät tämänhetkisen tiedon mukaan siis tarvitsisi uuden lain mukaista omavalvontaohjelmaa. Pelkkä omavalvontasuunnitelma vaikuttaisi riittävän.

  Uuden lain hyviin puoliin kuuluu, että yhdessä palveluyksikössä voi olla useita palvelupisteitä, eli samaan palveluyksikköön voi kuulua kokonainen liuta eri osoitteita ja toimijoita. Tämä on selkeä ero nykyiseen terveydenhuollon toimintayksikköön, johon voi kuulua kerrallaan vain yksi osoite.

• Jos kuntoutuspalvelut ovat sekä toiminnallisesti että hallinnollisesti niin laajoja, ettei niitä voida hallinnoida yhdellä ja samalla omavalvontasuunnitelmalla, täytyy yrityksen rekisteröidä yhtä useampi palveluyksikkö. Useamman palveluyksikön toimijoiden täytyy laatia kunkin palveluyksikön omavalvontasuunnitelman lisäksi myös omavalvontaohjelma. Omavalvontaohjelma on suomeksi sanottuna suunnitelma omavalvontasuunnitelmien hallinnasta. Suunnitelma jonka perusteella omavalvontaa suunnitellaan ja jonka perusteella päivitetään kahta tai useampaa omavalvontasuunnitelmaa. Näillä näkymin useimmat jäsenet eivät tarvitse omavalvontaohjelmaa.
• Yritysten on jatkossa julkaistava yleisesti saataville (esimerkiksi verkkosivuilla tai mahdollisesti tulevassa Soteri-järjestelmässä) omavalvontasuunnitelma sekä siihen tehdyt muutokset neljän kuukauden välein. Siinä harvinaisessa tapauksessa, että yrityksessä on useita palveluyksiköitä, täytyy muutokset ja päivitykset julkaista kolmen kuukauden välein.

Henkilöstölle tulee uusi oikeus ilmoittaa salassapidon estämättä asiakasturvallisuuden puutteista aville tai valviralle. Ilmoitusvelvollisuudesta tulee oma kohtansa omavalvontasuunnitelmaan ja se on käytävä muun omavalvontasuunnitelman tapaan henkilökunnan kanssa läpi.

Hox! Valvontalain mukainen omavalvontasuunnitelma korvaa aiemman yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain 6 §:n mukaisen erillisten toimipisteiden omavalvontasuunnitelman.

Vuosina 2014-2021 kuntoutusyrityksillä oli velvollisuus laatia silloisen asiakastietolain nojalla tietoturvan omavalvontasuunnitelman. Tätä ei ole enää sillä nimellä olemassa, sillä niin yritykset kuin viranomaisetkin sekoittivat ”omavalvontasuunnitelman” ja ”tietoturvan omavalvontasuunnitelman”. Se korvattiin marraskuussa 2021 tietoturvan omavalvontasuunnitelmalla.

1.1.2024 alkaen kaikkien kuntoutusyritysten on siis laadittava
– Tietoturvasuunnitelma (perustuu THL:n määräykseen 3/2021)
– Uuden valvontalain mukainen palveluyksikkökohtainen omavalvontasuunnitelma

8. K: Onko jotain velvollisuuksia, jotka minulta kuntoutusyrittäjänä poistuvat ensi vuonna?

V: Jo vain on! Ensi vuodesta alkaen:

• Kuntoutusyritysten ei tarvitse lähtökohtaisesti ennakkotarkastuttaa tiloja lainkaan. Tämä poistaa yhden lupaprosessin pullonkaulan, kun tarkastuskertomusta ei tarvita.
• Maailmanhistorian viimeinen toimintakertomus aville annettiin helmikuussa 2023. Uuden lain mukaan riittää, että tarkistat omat tietosi Soterista kerran vuoteen. Asiakasmääriä ei siis tarvitse enää tammi-helmikuussa kerätä ja ilmoittaa eteenpäin.
• Kiinteää toimitilaa ei enää ehdottomasti vaadita. Tähän asti yhtiöillä on pitänyt aina olla toimitila. Vuoden 2024 alusta alkaen uuden lain mukainen palvelupiste voi olla virtuaalinen tai jopa liikkuva, esimerkiksi autoon tai matkailuajoneuvoon sijoittuva. Pääosin kotikäyntejä tekevän osakeyhtiön asema siis helpottuu huomattavasti.
  

  Ehdottomia toimitilavaatimuksia ei enää 1.1.2024 alkaen ole. Yritys voi toimia pelkästään virtuaalisesti tai vaikkapa liikkuvaan ajoneuvoon sijoitetussa palvelupisteessä. Toiminimiyrittäjät voivat myös jatkossa palkata työntekijöitä perustamatta erillistä osakeyhtiötä. Riittää, että työntekijöiden palkkaamisesta ilmoitetaan omalle aville ja avi tekee rekisteröintimuutokset palveluntuottajaksi ja palveluyksiköksi viran puolesta.

9. K: Mitä tämä muutos minulle maksaa?

V: Kaikki palveluntuottajat rekisteröidään viranomaisaloitteisesti uusiksi palveluntuottajiksi ja palveluyksiköiksi. Aikaa tälle on lain voimaantulosta kolme vuotta. Muutos on viranomaisten tekemänä maksuton. Vielä ei ole kuitenkaan tiedossa, tuleeko muutoksesta uuden lain mukaisiksi rekisteröinneiksi jokin maksu, jos muutos tehdään yrityksen pyynnöstä. Lain sanamuoto kuitenkin viittaisi maksuttomuuteen myös tässä tapauksessa, sillä päivitys täytyy lain mukaan tehdä muutostilanteissa viran puolesta, eli virkamiestyönä.

Luvan tai ilmoituksen päivitys rekisteröinneiksi tehdään lain mukaan aina, kun yrityksen toimintaan tulee 1.1.2024 tai sen jälkeen olennainen muutos, eli yritys muuttaa esimerkiksi toiseen osoitteeseen tai aloittaa uuden terapialajin mukaisen palvelutoiminnan.

Viranomaismaksut tulevat ainakin aluksi nousemaan. Päätöksiä viranomaismaksuista ei ole vielä tehty, mutta palveluntuottajan ja palveluyksikön rekisteröinti tyhjästä maksanee pienyritykselle jotain 1000 ja 2000 euron välillä ja suuremmalle yritykselle enemmän. Maksuja voi pienentää perustamalla yhteisen palveluyksikön, jolloin lupamaksu jaetaan eri palveluntuottajien kesken.

Maksujen on lupa odottaa myös pienentyvän 2026 kun julkiset toimijat liittyvät mukaan rekisteröintimaksujen maksajiksi.

Pienemmistä muutoksista peritään vastaavasti pienempiä maksuja, kuin kokonaan uusista rekisteröinneistä. Maksut perustuvat avin tai valviran työmäärään.

Vuosittaisista valvontamaksuista tullaan luopumaan kaikissa tapauksissa. Jatkossa siis ainoastaan muutoksista täytyy maksaa. Valitettavasti myös palvelupisteen eli osoitteenmuutos on jatkossakin maksullinen. Maksut tulevat aluksi nousemaan, mutta kutistuvat todennäköisesti 2026 alkaen kun hyvinvointialueet liittyvät maksajien joukkoon.

10. K: Kuka tätä toivoi ja miksi tällainen harjoitus tehdään?

Valvontalain uudistaminen on ollut Kuntoutusyrittäjien pitkäaikainen tavoite ja toive. Vuoden 2023 loppuun asti voimassa oleva lupalainsäädäntö on peräisin 1980-luvulta, eikä täytä nykymaailman lainsäädännölle tai liiketoiminnalle asetettuja vaatimuksia. Laki soveltuu erityisesti pääosin etänä tai kotiin annettaviin palveluihin huonosti.

Lisäksi vanha laki jakaa palveluntuottajat perusteettomasti yhtiömuodon ja ammatinharjoittajuuden perusteella eri lokeroihin. Itsenäiseltä ammatinharjoittajalta on vielä nykyisin kielletty myös työntekijöiden palkkaaminen, jota voidaan pitää kasvun esteenä.

Uuden lain yksi merkittävimmistä muutoksista on se, että 2026 alkaen hyvinvointialueet tulevat valvonnassa samalle viivalle yksityisten palveluntuottajien kanssa. Aiemmin hyvinvointialueilta ei ole vaadittu lainsäädännössä esimerkiksi kaiken toiminnan kattavia omavalvontasuunnitelmia lainkaan. Siirtymäaika julkiselle sektorilla alkaa 1.1.2024 ja myös julkisten toimijoiden on rekisteröitävä toimintansa uusiksi palveluntuottajiksi ja palveluyksiköiksi viimeistään 31.12.2028. Olennaiset muutokset julkisten toimijoiden on rekisteröitävä kuitenkin 2026 alkaen.

Kuntoutusyrittäjät kuuntelee jäsenistön kokemuksia uudesta laista herkällä korvalla. Koska laki ei ole ollut vielä päivääkään voimassa, ei sen kaikkia mahdollisia kipukohtia vielä tiedetä. Mikäli laista paljastuu valuvikoja, tulemme luonnollisesti vaatimaan niiden korjaamista. Hienosäätöä varmasti tulee olemaan, mutta olemme tähänastisesta muutoksesta ja sen suunnasta toiveikkaita. Suurin kysymysmerkki jäsenistöltä on tähän mennessä ollut velvollisuus julkaista omavalvontasuunnitelmaan tehdyt muutokset neljän kuukauden välein. Se on tehty palvelemaan asiakkaita, ja aika näyttää, miten hyvin laki tässä tavoitteessa onnistuu.

Jäsenet voivat halutessaan esittää valitukset, toiveet ja kysymykset uudesta laista tälle kaverille, sähköpostitse juhani.saarinen@kuntoutusyrittajat.fi tai puhelimitse 0503240740

11. Entä jos teen ensi vuonna alihankintaa toiselle toisen palveluyksikköön kuuluvassa toimipisteessä?

V: Tämä kysymys nousi esille eilisessä jäsenwebinaarissa. STM:n soveltamisohjeen tutkailun jälkeen voidaan sivulta 13/26 todeta, että alihankinnassa täytyy myös itsenäisesti toimivan alihankkijan täyttää lain vaatimukset sekä palveluntuottajan että palveluyksikön rekisteröinnistä.

Tämä voidaan ymmärtää niin, että alihankintapalvelun tuottaminen vaikkapa toisen palveluntuottajan toimitilassa edellyttäisi alihankkijalta tämän omaan palveluyksikköön muutoksia. Palveluyksiköön olisi lisättävä uudeksi palvelupisteeksi tilaajan käyttämä toimitila.

Suomeksi tämä voisi tarkoittaa sitä, että Tmi Matti Möttösen käyttäminen vaikkapa Milla Möttösen Kelan kuntoutuksen vastaanottokäyntien alihankkijana edellyttää Matilta uuden palvelupistettä koskevan rekisteröitymisilmoituksen tekemistä avin suuntaan. Siitä seuraisi myös Matille lasku uuden palvelupisteen lisäämisestä. Kotikäyntejä Matti voisi sinänsä tehdä oman aiemman jo rekisteröimänsä palveluyksikkönsä perusteella, kunhan kunnat joissa Matti käy on ilmoitettu aville.

Toisena vaihtoehtona Milla voisi lisätä Matin omaan palveluyksikköönsä kuuluvaan henkilöstöön. Tällöin Milla tekisi tilaajana aville sähköisen muutosilmoituksen, jossa hän ilmoittaa omaan palveluyksikköönsä uuden työntekijään rinnastuvan ammatinharjoittajaterapeutin. Millan olisi erillisellä sopimuksella sitoutettava Matti noudattamaan Millan määräysvaltaa (direktio-oikeutta) samaan tapaan kuin vaikkapa vuokratyöntekijäkin noudattaisi. Asiallisesti ottaen Matti ei olisi tällöin enää itsenäinen alihankkija, vaan möisi omaa työpanostaan eräänlaisena vuokraterapeuttina. Tämä vaihtoehto on kuitenkin verotuksellisesti hieman epäselvä: voiko itsenäinen yrittäjä olla edelleen yrittäjä, jos hän toimii kuten työntekijä tai vuokratyöntekijä? Kyse on toki lakiin perustuvasta järjestelystä, mutta silti.

Summaten asiaa voisi ennakoida niin, että alihankkijan täytyy löytyä jommankumman, joko tilaajan tai alihankkijan itsensä rekisteröimästä palveluyksiköstä.

Kolmantena vaihtoehtona tilaaja ja ostaja voisivat muodostaa myös vapaaehtoisesti uuden yhteisen palveluyksikön, jossa he molemmat toimivat. Tällöin todennäköisesti Milla ottaisi hoidettavakseen kaikki omaansa ja Matin yhteistä palveluyksikköä koskevat rekisteröintiasiat. Milla ja Matti toimisivat yhteisen omavalvontasuunnitelman mukaisesti ja heidän käyttämänsä palvelupisteet olisivat yhteisiä. Jos Matilla on oma erillinen vastaanotto, tulisi se lisätä Millan ja Matin yhteiseen palveluyksikköön.

Aika näyttänee mihin näistä kolmesta mallista tullaan alihankinnassa uuden lain aikana pääosin siirtymään. Helpointa olisi ollut, jos mitään rekisteröitymismuutoksia ei tarvitsisi kummankaan tehdä ja molemat voisivat toimia omilla aiemmilla rekisteröinneillään, mutta se ei näytä juuri nyt todennäköiseltä vaihtoehdolta.

Jäsenwebinaari 14.12.2023

Kuntoutusyrittäjät piti jäsenilleen 14.12.2023 jäsenwebinaarin Soterista ja valvontalaista. Webinaari on tallenteena katsottavissa jäsensivuilta ”Webinaarit” osiosta kirjautumisen jälkeen.