Työlainsäädännön ehdotettuja muutoksia 2023

Työlainsäädännön muutoksia tulossa nykyisen eduskunnan lopuksi

HE 215/2022 työsopimuksen syntyminen arvioidaan jatkossa kokonaisharkinnan perusteella

Työsopimuslain käytännön määritelmänä on pitkään käytetty sitä, että yksi tekee työtä vastiketta vastaan toisen johdon ja valvonnan alaisuudessa. Erityisesti johdolla ja valvonnalla, eli ns. työnantajan direktio-oikeudella on ollut suuri merkitys kun on pohdittu sitä, tapahtuuko työ työsuhteessa vai onko kyseessä toimeksianto vaikkapa ammatinharjoittajalle. Työsopimuslaki pyrkii selventämään erityisesti ammatinharjoittajan ja työntekijän välistä eroa lisäämällä lakiin kokonaisharkinnan mahdollisuuden, jolla osapuolet (ja asiaa ratkova tuomioistuin) voivat ollaa kokonaisuuden aiempaa paremmin huomioon.

Oikeussuhteen luonnetta koskevassa kokonaisharkinnassa huomioon olisi otettava työn tekemistä koskevat ehdot, olosuhteet, joissa työtä tehdään, osapuolten tarkoitus työntekosuhteen oikeudellisesta luonteesta sekä muut osapuolten tosiasialliseen asemaan oikeussuhteessa vaikuttavat seikat. Esityksen tavoitteena on täsmentää ja selkeyttää työsuhteen käsitteen määrittelyä tulkinnanvaraisissa ja epäselvissä tilanteissa, erityisesti työsuhteessa ja yrittäjänä tehtävän työn välisessä rajanvedossa.

Lainsäädäntömuutoksella voi pitkällä aikavälillä olla vaikutusta esimerkiksi pitkäaikaisiin ammatinharjoittajasopimuksiin tai alihankintasopimuksiin terveydenhuoltoalalla, mikäli tuleva oikeuskäytäntö muuttaa nykyistä ammatinharjoittajakäytäntöä. Hallituksen esityksen tiedoissa lakiesityksen ei ennakoida kiristävän eikä löysentävän työsuhteen määritelmää. Voi hyvin myös olla, että terveydenhuoltoalalla, jossa jokainen itsenäinen toimija vastaa mm. omista toimiluvistaan ja ilmoituksistaan, jää muutoksen suurimman vaikutuksen ulkopuolelle.

Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2023.

HE 306/2022 työturvallisuuslain täsmennys

Työturvallisuuslaki esitetään täsmennettäväksi siten, että työnantajan olisi jatkossa  erityisesti otettava huomioon, että työntekijän henkilökohtaiset edellytykset voivat edellyttää yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä työntekijän turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi. Käytännössä tämä voi tarkoittaa työnantajalle aiempaa laajempaa velvollisuutta mukauttaa työtehtäviä työntekijälle sopivaksi.

Työnantajan tarkkailuvelvollisuuden piiriin lisättäisiin myös työntekijöiden turvallisuus ja terveys työssä. Työn vaarojen selvittämistä ja arviointia koskevaa säännöstä tarkennettaisiin säätämällä työntekijän ikääntyminen vaarojen arvioinnissa huomioon otettavaksi. Tällä pyrittäisiin aiempaa paremmin huomioimaan työvoiman ikääntyminen.

Velvollisuutta arvioida työn vaaroja täsmennettäisiin myös säätämällä sekä työn fyysiset että psykososiaaliset kuormitustekijät huomioon otettavaksi. Lisäksi työnantajalle säädettäisiin velvollisuus ottaa huomioon työntekijän henkilökohtaiset edellytykset opetusta ja ohjausta annettaessa.

Lakimuutoksen vaikutusten odotetaan kohdistuvan eniten niille toimialoille, joilla on ikääntyneitä työntekijöitä. Lakimuutos olisi tulossa voimaan 1.6.2023.

Jo nyt voimassa: työolosuhteiden järjestelytuki 4000 €

Hallituksen esityksessä muistutetaan, että työnantajalla on jo nyt mahdollisuus hakea TE-toimistolta työolosuhteiden järjestelytukea, joka on suuruudeltaan enintään 4000 euroa. Työolosuhteiden järjestelytukea voi saada mikäli työhön palkattavan tai työssä jo olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää:

• uusia työvälineitä tai kalusteita
• muutostöitä työpaikalla
• apua työssä toiselta työntekijältä.

Lisätietoa järjestelytuesta TE-toimiston sivuilta tästä linkistä.