elokuu 26, 2021 |

Hei yrittäjä: Henkilösuojainten kustannukset kuuluvat sairaanhoitopiirisi tai kuntasi kustannettavaksi

Koronakorvaukset

1. Tarkista, mitä sanoo sopimus?

Henkilösuojainten lisääntyneen käytön kustannusten korvaaminen yksityisille toimijoille perustuu ensisijaisesti palvelun järjestäjän ja tuottajan välisiin sopimuksiin silloin, kun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu on kunnan järjestämisvastuulla.

Kustannusten jakaminen on arvioitava sopimuksittain. Kuntien ja palveluntuottajien välisissä sopimuksissa vastuista ja niihin liittyvistä korvauksista on voitu sopia hyvin erilaisilla tavoilla ja palveluntuottajien korvaukset on toteutettava eri sopimuksissa sovittujen periaatteiden mukaisesti. Tarvittaessa sopimuksia on avattava ja asiasta on neuvoteltava paikallisesti. Mikäli palvelun järjestäjän ja tuottajan väliset sopimukset ovat puutteellisia, on palvelun järjestäjän (kunta tai kuntayhtymä) viime kädessä vastattava suojainten saatavuudesta osana asianmukaista hoitoa. Mikäli yksityinen toimija hankkii suojaimet itse, tulisi se sopimuksen mukaisesti ottaa huomioon palvelun hinnassa.

2. Entä jos sopimus ei sano mitään?

Sosiaali- ja terveysministeriö kehottaa kuntia neuvottelemaan kunnan järjestämisvastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien yksityisten palveluntuottajien kanssa ylimääräisten covid-19-epidemian torjunnassa käytettyjen aineiden ja tarvikkeiden korvaamiskäytännöistä, jos niistä ei vielä ole päästy sopimukseen tai niistä ei ole palvelutuottajasopimuksissa yksiselitteistä mainintaa. Kuntia suositellaan kompensoivan yrityksille covid-19-epidemian aiheuttamat ylimääräiset ja kohtuulliset aineista ja tarvikkeista aiheutuvat kustannukset.

Ylimääräisten kustannusten suuruus riippuu monista eri asioista, joten korvausten suuruus tulee arvioida tapaus kerrallaan. Kuntien tulee korvausasioista päättäessään ottaa huomioon myös se mitä asiasta on hankintalaissa (29.12.2016/1397) ja EU:n valtiontukisääntelyssä säädetty. Kunta tai kuntayhtymä ei myöskään saa laskuttaa Huoltovarmuuskeskukselta ilmaiseksi saamiensa välineiden hintaa palvelun tuottajilta.

Suoraa asiakasmääriin perustuvaa oikeutta korvauksiin ei palveluntuottajilla ole. Kaikkia tarvikekustannuksia ei voida myöskään laskea johtuvaksi covid-19-epidemiasta, mutta on ilmeistä, että mm. suojainten käyttötarve ja desinfiointiaineiden menekki on kasvanut tänä aikana.
Valtion vuoden 2020 lisätalousarvioissa on myönnetty yhteensä 660 miljoonan euron määräraha koronaviruksesta aiheutuvien laitteiden, lääkkeiden ja varusteiden hankintaan.

Huoltovarmuuskeskus on hankkinut keskitetysti suojavarusteita ja luovuttanut niitä korvauksetta kuntien ja kuntayhtymien käyttöön. Lisäksi valtio on tukenut kuntasektoria vuonna 2020 merkittävällä, yhteensä n. 2,6 miljardin euron, koronaepidemiaan liittyvällä tukipaketilla. Sairaanhoitopiirien osuus tukipaketista on yhteensä 400 miljoonaa euroa, josta osa jaetaan vuoden 2021 puolella.

Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut sairaanhoitopiirejä suojainhankintojen tavoitetasoista. Näihin tavoitetasoihin sisältyvät kuntien sote-palveluiden tarpeet riippumatta siitä, onko palvelu tuotettu itse vai hankittu ostopalveluna. Sairaanhoitopiirien luovuttaessa kunnille suojavälineitä, niistä ei tule periä maksua, eikä kuntien tule periä maksua valtion korvaamien suojavälineiden luovuttamisesta ostopalvelutuottajien käyttöön.

Suojavälinehankintoja ovat tehneet sairaanhoitopiirien lisäksi myös kuntien palvelutuottajat ja ostopalveluita tuottavat yritykset. Vuoden 2020 osalta valtionosuuksien korotukset kattavat periaatteessa koronaepidemian johdosta aiheutuneet suojavälinekustannukset, jolloin kunnat viime kädessä maksavat myös ostopalvelutoiminnan kustannukset joko palvelujen hinnoissa tai muutoin kuntien ja palvelutuottajien sopimuksiin perustuen. Kunnat, kuntayhtymät ja ostopalvelutuottajat määrittelevät kuitenkin itse sopimuksissaan tarkemmat menettelytavat kustannuksista sopimiseksi.

Mallipohja korvausten hakemiseen kunnilta / sairaanhoitopiireillä

Hae korvausta – tästä osviittaa summiin!